Digitalisoinnin monet kasvot

Digitalisointi merkitsee elinkeinoelämälle valtavaa kasvupotentiaalia. Tanskassa myös valtio on huomioinut tämän.

Digitalization_Stralfors_872x580.jpg

Parhaillaan on menossa suurin yhteiskuntauudistus sitten teollisen vallankumouksen. Digitalisointi on laaja käsite, joka kattaa kaiken viranomaismenettelyjen automatisoinnista sähköiseen kauppaan ja etäsairaanhoitoon. Tanskassa viranomaiset tekevät parhaillaan kovasti työtä maan julkisen sektorin digitalisoimiseksi. Hallituksella on apunaan Tanskan valtiovarainministeriön alaisuudessa toimiva digitalisointiviranomainen Digitaliseringsstyrelsen.

– Haluamme modernisoida julkiset palvelut ja säästää rahaa. Nämä asiat kulkevat käsi kädessä ja ovat kaksi tärkeää syytä siihen, miksi panostamme Tanskassa digitalisointiin, toteaa Digitaliseringsstyrelsenin varajohtaja Carsten Møller Jensen.

Digitalisointipanostuksen yhteydessä on säädetty laissa, että tanskalaisten viranomaisten, yritysten ja yksityishenkilöiden on pystyttävä viestimään keskenään sähköisesti.
Tämä on avannut mahdollisuuksia uusille toimijoille. Tanskassa on perustettu digitaalinen postilaatikko e-Boks, johon on liittynyt jo 4,3 miljoonaa kansalaista eli noin 90 % yli 15-vuotiaista tanskalaisista.

Palvelua ympäri vuorokauden

Digitalisoinnin tavoitteena on luoda helposti lähestyttävä julkinen sektori, joka on kansalaisten käytettävissä ympäri vuorokauden. Lisäksi halutaan helpottaa esimerkiksi keuhkoahtaumatautia sairastavien paljon hoitoa tarvitsevien henkilöiden elämää. Modernin tekniikan avulla potilaiden keuhkojen toiminta voidaan tutkia etäyhteyden kautta samalla kun lääkäri voi antaa neuvoja tietokoneen välityksellä.

Kulttuuri ohjaa

Digitalisoinnissa käytetään samaa laitteistoa kaikkialla maailmassa. Tekniikka vaikuttaa kuitenkin yhteiskuntaan eri tavoin eri maissa.

– Kehitys etenee joissakin maissa huomattavasti muita nopeammin. IT on nähtävä suhteessa ei-teknisiin tekijöihin, joita ovat esimerkiksi sosiaaliset, kulttuuriset ja poliittiset tekijät. Nämä vaikuttavat siihen, kuinka halukkaita poliitikot ja kansalaiset ovat muuttamaan ydinprosessejaan, kertoo Viron IT Collegen professori ja European Institute of Innovation and Technologyn jäsen Linnar Viik, joka toimi aikaisemmin Viron pääministerin neuvonantajana.

Hän mainitsee esimerkkinä Pohjoismaat, joissa on pitkä perinne IT-ratkaisujen integroimisesta elinkeinoelämän ja julkisen sektorin eri prosesseihin. Linnar Viik vertaa Pohjoismaita Puolaan ja Ranskaan, jossa tietotekniikkaa ei käytetä samalla tavalla.

– IT oli jo vuonna 1995 tärkeällä sijalla monien Pohjoismaisten yritysten toiminnassa. Aikaiset panostukset ovat muuttaneet näitä yhteiskuntia ja vaikuttaneet paljon niiden digitalisointiin.

Vielä nykyäänkin Pohjoismaat ovat maailman maiden digitalisointia mittaavien kansainvälisten listojen, kuten World Economic Forumin, kärjessä. Yksi maista on juuri Tanska, jossa on tietyissä suhteissa edetty useimpia muita pidemmälle. Yhtenä esimerkkinä voidaan mainita, että 62 % Tanskan sairaaloista antaa potilaskertomukset potilaiden käyttöön sähköisesti. Sama luku on Norjassa 17 %, Suomessa 4 % ja Isossa-Britanniassa vain 1 %.

Rahaa säästettävänä

Tanskan julkisen sektorin digitalisointi luo mahdollisuuksia myös maan elinkeinoelämälle. Postin lähettäminen sähköisesti säästää rahaa yrityksille.
Yritysportaali virk.dk on helpottanut yhteydenpitoa viranomaisten kanssa. Sitä kautta yritykset saavat käyttöönsä kaikki tarvitsemansa viranomaisasiakirjat, mikä säästää sekä aikaa että rahaa.

Digitalisoinnilla voi myös ansaita rahaa. Yksi esimerkki on e-Boks A/S, digitaalisen e-Boks-postilaatikon kehittänyt yritys. Mutta esimerkkejä on muitakin.

– Digitalisointi tarjoaa mahdollisuuksia ennen kaikkea IT-alan yrityksille, jotka kehittävät uusia järjestelmiä ja opettavat kansalaisia käyttämään niitä, toteaa Tanskan teollisuustoimialajärjestön Dansk industrin vanhempi neuvonantaja Christian Hannibal.

Tuloja viennistä

Koska digitalisoinnin haasteet koskevat koko maailmaa, tanskalaisyritykset voivat ansaita paljon rahaa viemällä ratkaisujaan ulkomaille. Tämä koskee ennen kaikkea hoitoalaa, jossa kysyntä kasvaa, koska maailman väestö elää yhtä kauemmin ja tarvitsee yhä enemmän hoitoa.

– Tanskalaisyritykset voisivat ansaita paljon rahaa osallistumalla ratkaisevien hoitoratkaisujen kehittämiseen, Christian Hannibal sanoo.

Myös Linnar Viik voi antaa esimerkkejä siitä, miten viranomaisten toiminnan digitalisointi on tuottanut yrityksille suuria etuja.

– Julkisen sektorin digitalisointi voi vauhdittaa taloutta. Viron tulli on tästä yksi konkreettinen esimerkki. Aikaisemmin lähetysten käsittely kesti tullissa kuusi tuntia. Kun otimme käyttöön uuden IT-järjestelmän ja esiselvityksen, aika väheni keskimäärin 20–40 sekuntiin. Tästä on paljon etua logistiikka-alalle, joka voi nyt hoitaa toimitukset huomattavasti nopeammin.

Virossa pyritään minimoimaan kansalaisten ja julkisen sektorin väliset interaktiot.

– Joissakin maissa vastasyntyneen lasten vanhempien on itse haettava lapselle henkilötunnusta. Muissa maissa taas lääkäri rekisteröi syntymän sairaalan järjestelmään, josta tieto menee edelleen väestökirjanpitoon, minkä jälkeen lapsi saa henkilötunnuksen automaattisesti. Näin ihmisten ei tarvitse itse olla yhteydessä viranomaisiin.

Riskejäkin on

Kun yhä suurempi osa yhteiskunnasta digitalisoidaan, tieto- ja viestintäteknologian (TVT) osaaminen saa yhä tärkeämmän sijan. Tällaisen osaamisen puuttuminen on digitalisoinnissa riskitekijä. Näin väittää ainakin OECD, The Organisation for Economic Co-operation and Development, lokakuussa 2014 julkaisemassaan raportissa ”Skills and jobs in the internet economy”. OECD-maissa nimittäin vain 6 %:lla väestöstä on korkeimman tason TVT-osaamista. Samalla 7–27 %:lla aikuisväestöstä ei ole edes alan perustaitoja eli he eivät osaa esimerkiksi käyttää tietokoneen hiirtä.

Toinen riskitekijä on se, että kehittäjät saattavat käyttää kehitystyössä sisältä ulos -näkökulmaa, mihin esimerkiksi Tanskan viranomaiset ovat Christian Hannibalin mukaan syyllistyneet omissa digitalisointihankkeissaan.

– Tähän mennessä viranomaiset ovat keskittyneet luomaan etua julkiselle sektorille. Sen sijaan heidän pitäisi miettiä, miten he voivat luoda yritysten toimintaa helpottavia helppokäyttöisiä ratkaisuja. Monimutkaisista järjestelmistä koituu nimittäin kustannuksia yrityksille.

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Nyt voi tilata itsellesi lehtemme Smarter Communication Magazinentai uutiskirjeemme News Direct itsellesi – ja näin saat koko ajan uusinta tietoa miten viestiä paremmin ja tehokkaammin. Molemmat tilaukset ovat ilmaisia. Lehti on luettavissa myös eLehtenä verkkosivuillamme.

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Valitse tilaus

Kiitos! Saat nyt vinkkejä älykäs viestinnän postilaatikkoon ja / tai sähköpostitse.

Näin voit digitalisoida yrityksesi

Älä kopioi jonkun toisen liiketoimintamallia ja yritä saada työntekijät mukaan. Siinä on kaksi vinkkiä yrityksen digitalisoimiseen.

Anna_Jonsson_872x580.jpg

Anna Jonsson.

– Kaikkien yritysjohtajien on ymmärrettävä, ettei digitalisoinnista voi jättäytyä pois. Siihen on sopeuduttava, jos yritys aikoo selvitä kilpailussa.

Näin sanoo Jan Gulliksen, Tukholman kuninkaallisen teknillisen korkeakoulun KTH:n ihmisen ja tietokoneen välisen interaktion professori sekä ruotsalaisen Digitaliserings-kommissionen-viranomaisen puheenjohtaja. Digitaliserings¬kommissionenin pyrkimyksenä on hyödyntää digitalisoinnin mahdollisuudet Ruotsissa.

Digitalisointi merkitsee yrityksille uutta tapaa kasvaa ja laajentaa toimintaansa. Tässä on tärkeä sija verkkokaupalla, joka on kasvanut viime vuosina merkittävästi. Tämä muutos muuttaa myös kuluttajien käyttäytymismalleja.

– Digitalisointi vaikuttaa tulevaisuudessa todennäköisesti entistä enemmän siihen, miten, missä ja mitä ihmiset kuluttavat, toteaa Göteborgin yliopiston yritystalouden dosentti Anna Jonsson.

Yritysten, joilla jo on fyysisiä myymälöitä ja jotka käynnistävät verkkokauppoja, on ennen kaikkea opittava ymmärtämään digitalisoinnin edellytykset ja suhtauduttava digitalisointiin oikein. Yritys ei saa kilpailla omien fyysisten myymälöidensä kanssa.

– Nämä toiminnat on integroitava toisiinsa, joten yrityksen on tarkistettava liiketoimintaideaansa.

Tutkimus tuottaa oivalluksia

Anna Jonsson osallistuu parhaillaan tutkimushankkeeseen, jossa tutkijaryhmä keskittyy niihin uusiin liiketoimintamalleihin, joihin kaupan on digitalisoinnin myötä opittava asennoitumaan. Toisin sanoen siihen, mitä mahdollisuuksia ja haasteita digitalisointi merkitsee fyysiselle kaupankäynnille. Hankkeessa tähän mennessä tehtyjen haastattelujen pohjalta hän on tehnyt joukon kiinnostavia huomioita.

– Monet haastateltavat ovat korostaneet, miten tärkeää on tehdä ostaminen asiakkaille helpoksi. Asiakkaille pitää antaa kannusteita, jotta heidät saadaan houkuteltua fyysiseen myymälään. Monien mielestä on yhä tärkeämpää panostaa myymälöissä erilaisiin elämyksiin.

Myymälän tulevaa roolia on vaikea määritellä, Anna Jonsson sanoo. Roolin selvittämiseksi on saatava palautetta koko ketjulta – aina logistiikasta ja jakelusta osto-osastoon. On tärkeää, ettei juututa vain yhteen rooliin, vaan myymälällä on tulevaisuudessa luultavasti monenlaisia rooleja. Myymälää voitaisiin esimerkiksi käyttää öisin logistiikkakeskuksena.

Vaikeuttavia tekijöitä

Anna Jonsson on tunnistanut tutkimuksessaan myös muutamia digitalisointia vaikeuttavia tekijöitä.

– Jotkut haastateltavat suhtautuivat digitalisointiin epäilevästi ja olivat sitä mieltä, ettei se kuulu omalle yritykselle, vaikka he eivät täysin ymmärtäneet, mistä digitalisoinnissa oli kyse. He eivät siis halua osallistua muutostyöhön.
Mutta jos yritysjohto pystyy kertomaan digitalisoinnin mukanaan tuomista uusista liiketoimintamahdollisuuksista, se voi saada työntekijät helpommin mukaan, Anna Jonsson toteaa.

– Digitalisointia ei saa nähdä uhkana vaan mahdollisuutena. Esimerkiksi musiikkialalla muutos nähtiin ensin uhkana, mutta nyt tiedetään, että se kehitti markkinoita.

Liiketoimintamallin digitalisoiminen

Pystyäkseen toimimaan täysin digitaalisesti yrityksen on digitalisoitava liiketoimintamallinsa. Yrityksen on tarkasteltava uudelleen omaa visiotaan ja liikeideaansa ja mietittävä, mitä se asiakkailleen tarjoaa, Anna Jonsson sanoo.

– Yrityksen on lähdettävä omasta asiayhteydestään ja liiketoimintamallistaan eikä se saa kopioida muiden menestystarinoita. Menestystä saavuttavat ne, jotka vievät kehitystä eteenpäin eivätkä vain seuraa muiden mukana.

Kuinka digitaalisia ovat naapurisi?

Digitalisoinnin potentiaali on niin suuri, että sen toivotaan toimivan EU:ssa talouden kasvumoottorina. Digitalisoinnin avulla pyritään tekemään työt nerokkaammin ja tehokkaammin, jotta kasvuvauhti voi lisääntyä nykyisillä resursseilla.

Digital_neighbours_872x580.jpg

EU:n mukaan TVT-sektori muodosti vuonna 2010 viisi prosenttia Euroopan BKT:sta 660 miljardin euron markkina-arvollaan. Sen vaikutus on kuitenkin sitäkin suurempi, koska TVT-sektorin toiminta lisäsi tuottavuutta 20 % ja TVT-investoinnit vielä 30 % lisää.

Digitalisoinnissa ei ole edetty yhtä pitkälle kaikissa Strålforsin toimintamaissa.

Verkkomyynti

Verkkomyynnissä Strålforsin kaikilla toimintamailla on kehittymisen varaa. Tanskan suuret yritykset ovat edenneet pisimmälle, niistä jopa 53 % myy tuotteitaan verkossa.

Kasvupotentiaali

Kasvupotentiaali on suurin Puolassa ja tietyssä määrin myös Ranskassa. Puolalaisista esimerkiksi vain 32 % on ostanut tuotteita verkosta.

Sähköiset potilaskertomukset

Strålforsin toimintamaissa vain muutama prosentti sairaaloista tarjoaa potilaskertomukset potilaiden käyttöön sähköisesti. Poikkeuksena on Tanska, jossa tämä luku on 62 %.

Digiosaaminen

Strålforsin toimintamaiden työssä käyvästä väestöstä 13–50 %:lla digiosaaminen on alhainen tai olematon.

Ei internetkokemusta

Tilastot osoittavat, että 3 % tanskalaisista ja norjalaisista sekä peräti 28 % puolalaisista ei ole koskaan käyttänyt internetiä.

 

Lue Lisää

“The Digital Agenda Scoreboard measures progress of the European digital economy”

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Nyt voi tilata itsellesi lehtemme Smarter Communication Magazinentai uutiskirjeemme News Direct itsellesi – ja näin saat koko ajan uusinta tietoa miten viestiä paremmin ja tehokkaammin. Molemmat tilaukset ovat ilmaisia. Lehti on luettavissa myös eLehtenä verkkosivuillamme.

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Valitse tilaus

Kiitos! Saat nyt vinkkejä älykäs viestinnän postilaatikkoon ja / tai sähköpostitse.

Oletko valmis digitaalimaailman haasteisiin?

iestintäkonsulttiyritys Hammer & Hanborg kysyi runsaalta 1 000 johtajalta Ruotsissa, Tanskassa, Norjassa ja Suomessa, millaisena he näkevät digitaalisen kehityksen.

Digitally_prepered_Stralfors_872x580.jpg

Tässä tulos:

56 %

...vastasi, että he ovat henkilökohtaisesti valmistautuneita maailman digitalisoitumiseen.

47 %

...vastasi, että heidän yrityksensä on valmis muutokseen.

67 %

...on sitä mieltä, että työntekijöillä on tarvittava osaaminen.

63 %

...on sitä mieltä, että yrityksen johto on tietoinen digitaalisen kehityksen merkityksestä.

80 %

...yrityksistä kertoi, että heillä on strategia digitaalikanavien käyttöä varten. Puolella on erityinen strategia, ja muilla strategia on sisällytetty yrityksen yleiseen liiketoimintasuunnitelmaan.

28 %

...on vakuuttuneita siitä, että digitaalisuus hyödyttää yritystä.

31 %

...uskoo, että digitaalisuus hyödyttää yritystä.

 

Nordic Executive Survey 2014 – The Paradigm Shift -raportti löytyy tästä

Digitaaliset toimijat pakottavat pankit ajattelemaan uudella tavalla

Viiden vuoden kuluttua pankkien liikevaihdosta voi olla kolmannes pois. Syynä tähän ovat uudet digitaaliset toimijat, jotka ovat muuttaneet pelikentän täydellisesti.
– Selvitäkseen kilpailussa pankkien on otettava aktiivisemmin osaa asiakkaiden elämään, toteaa Ina Nyfløt Accenturelta.

Digitalization_Bancs_ Stralfors_872x580.jpg

Klarna, Starbucks ja Apple Pay ovat vain muutamia yrityksiä, jotka ovat viime vuosina alkaneet kilpailla pankkiasiakkaiden rahoista. Kehitys etenee nopeasti. Konsulttitoimisto Accenturen ennusteiden mukaan pankit menettävät jopa kolmanneksen liikevaihdostaan uusille toimijoille vuoteen 2020 mennessä.

– Elämme digitaalimaailmassa, jossa rajat eri toimialojen välillä hämärtyvät koko ajan. Uudet toimijat eivät ole varsinaisia pankkeja, mutta ne luovat uusia yhteyksiä pankkien ja asiakkaiden välille ja nappaavat siten itselleen osan tuotoista, toteaa norjalaisen Accenturen pankkisektorivastaava Ina Nyfløt.

Palvelujen saatavuus ei riitä

Selvitäkseen kilpailussa pankkien on hänen mukaansa laadittava nopeasti uusia digitaalisia liiketoimintamalleja. Niiden on tarjottava asiakkailleen uusia palveluja, jotka eivät liity pelkästään itse tilitapahtumaan vaan auttavat asiakasta myös esimerkiksi ostosten yhteydessä. Accenture kutsuu tällaista konseptia nimellä "Everyday Bank".

– Pankkien on tarjottava ratkaisuja, joilla on merkitystä asiakkaille. Tulevaisuuden pankkiasiakkaat asettavat asiakaspalvelulle aivan uudenlaisia vaatimuksia. Pelkkä palvelujen saatavuus ei riitä, vaan pankkien on toimittava ennakoivasti ja pystyttävä ennustamaan asiakkaiden tarpeet, Ina Nyfløt sanoo.

Yksilöityjä tarjouksia

Hän kuvaa Everyday Bankia digitaaliseksi ekosysteemiksi, jossa pankki on asiakkaan rahaliikenteen napa. Tilitapahtumatietojen pohjalta voidaan uusien digitaalisten työkalujen avulla luoda palveluja, jotka auttavat asiakasta hoitamaan talouttaan sekä tekemään erilaisia tuotteiden ja palvelujen ostamiseen liittyviä päätöksiä.

Vaikkei mikään pankki vastaa tällä hetkellä täysin Accenturen Everyday Bank -konseptia, monet pankit eri puolilla maailmaa testaavat uusia palveluja. Turkin toiseksi suurin pankki iGaranti on luonut asiakkailleen yksilöllisesti toimivan kännykkäsovelluksen.

– Sovelluksen avulla menot pysyvät hallinnassa. Asiakas voi esimerkiksi laskea, kuinka paljon tilillä on rahaa jäljellä kuun lopussa. Käydessään ostoskeskuksessa hän voi saada tarjouksia omista lempimerkeistään. iGaranti tarjoaa tilitapahtumista keräämiensä tietojen avulla asiakkaille juuri heille olennaisia palveluja.

Tärkeää toimia nopeasti

Tilitapahtumia koskevat tiedot ovat pankkien suurin kilpailuetu uusiin toimijoihin nähden, Ina Nyfløt toteaa. Pankeilla on lisäksi suuri asiakaskunta, joka luottaa pankkien kykyyn käsitellä heidän henkilötietojaan.

– Pankeilla on todellakin hyvät mahdollisuudet päättää, miten asiakassuhteet hoidetaan tulevaisuudessa. Nykyinen etulyöntiasema voidaan kuitenkin menettää ajan mukana, joten pankkien on toimittava nyt. Voittajiksi selviytyvät ne, jotka uskaltavat panostaa, hän sanoo.

Yhteistyö luo mahdollisuuksia

Leif Trogen on Ruotsin pankkeja edustavan Svenska Bankföreningen -yhdistyksen rahoitusinfrastruktuurin päällikkö. Ina Nyfløtin tavoin hän on vakuuttunut siitä, että pankkien on kehitettävä uusia palveluja ja yhteistyömuotoja selvitäkseen kilpailussa.

– Pankkien on ajateltava innovatiivisesti ja laaja-alaisesti. Laajan asiakaskuntansa ja tilitapahtumatietojen avulla pankeilla on hyvät mahdollisuudet kehittää ratkaisuja, jotka ovat asiakkaille houkuttelevia ja luovat heille lisäarvoa. Mahdollisia uusia yhteistyökumppaneita ovat esimerkiksi verkkokaupat ja televiestintäyritykset, hän sanoo.

Miten pitkälle pankit ovat edenneet uusien ratkaisujen kehittämisessä?

– Vaikea sanoa, mutta uusia ratkaisuja on kehitteillä. Yksi ratkaisu, josta olemme Ruotsissa erittäin ylpeitä, on Swish. Monien pankkien käyttöön ottama palvelu tarjoaa mahdollisuuden siirtää kännykällä rahaa yksityishenkilöiden tilien välillä. Ja hiljattain myös yritykset pääsivät käyttämään palvelua.

– Ruotsin ja muiden Euroopan maiden pankit ovat maksuinfrastruktuurin kehittämisessä etulinjoilla. EU:n SEPA, Single Euro Payments Area, mahdollistaa euromaksut samoin ehdoin kaikissa maissa.

Miltä pankkien tilanne näyttää kymmenen vuoden kuluttua?

– Pankkeja voidaan kuvata yhteiskuntatalouden verenkiertona. Toimiakseen ja kehittyäkseen yhteiskunta tarvitsee pankkeja. Henkilökohtainen tapaaminen on ollut perinteisesti tärkeällä sijalla pankkien toiminnassa, mutta tulevaisuudessa asia on toisin. Digitaalisen viestinnän merkitys kasvaa, ja uskon, että näemme tulevaisuudessa monia uusia ratkaisuja, jotka vastaavat asiakkaiden uusia vaatimuksia ja toiveita.

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Nyt voi tilata itsellesi lehtemme Smarter Communication Magazinentai uutiskirjeemme News Direct itsellesi – ja näin saat koko ajan uusinta tietoa miten viestiä paremmin ja tehokkaammin. Molemmat tilaukset ovat ilmaisia. Lehti on luettavissa myös eLehtenä verkkosivuillamme.

Tilaa vinkkejä liiketoimintaasi

Valitse tilaus

Kiitos! Saat nyt vinkkejä älykäs viestinnän postilaatikkoon ja / tai sähköpostitse.