Sano se laskussa

Kaikki lukevat saamansa laskut. Siitä huolimatta laskumainonta muodostaa tällä hetkellä vain noin prosentin yritysten yhteenlasketusta mainosbudjetista.

henrik_kihlberg_875x580.jpg

Henrik Kihlberg

– Laskumainonta on melko uusi ilmiö, josta on tullut kiinnostavaa vasta digitaalisen väritulostuksen myötä, toteaa Ruotsin Strålforsin myyntipäällikkö Henrik Kihlberg.

Digitaalisessa väritulostuksessa laskun viesti voidaan yksilöidä eri tavalla kuin mustavalkotulostuksessa. Yritykset voivat kuvien ja värien avulla lisätä viestin houkuttelevuutta ja saada se vastaamaan paremmin yrityksen muussa mainonnassa, kuten tv-mainoksissa ja muissa painotuotteissa, esittelemää imagoa.

– Laskuun lisättävillä viesteillä voidaan luoda läheisempiä suhteita asiakkaaseen. Sanoma voidaan yksilöidä siten, että asiakas saa juuri hänelle itselleen kaikkein olennaisinta tietoa, Henrik Kihlberg sanoo.

Se voi olla esimerkiksi tietoa hänen bonuspisteistään tai häntä kiinnostavista tuotteista.
Strålfors tekee katseenseurantatutkimuksia yhdessä monien asiakkaidensa kanssa voidakseen luoda jokaiselle asiakkaalle juuri hänelle kohdistettuja laskuja.

Vaikka mainokset ovat itse laskuissa vielä melko epätavallisia, 15 prosenttia yrityksistä lisää laskun kuoreen mainosliitteitä.
– Liitteet eivät kuitenkaan ole läheskään yhtä tehokkaita kuin itse laskuun painettu mainos, Henrik Kihlberg huomauttaa.

Laskuta ja tiedota tehokkaammin

Laskut ovat viesti, joilla olet säännöllisesti yhteydessä asiakkaisiisi.Ne saavat asiakkaan jakamattoman huomion. Vastaanottaja lukee ne välittömästi ja yleensä useammin kuin kerran. Siitä huolimatta useimmat laskut sisältävät vain numeroita ja niiden selityksiä. Laskun mahdollisuudet hyödynnetään täysimääräisinä vain harvoin. Me tarjoamme ratkaisuja, joiden avulla laskuistasi voidaan kehittää nk. älykkäitä markkinointiviestinnän välineitä.

transpromo_1.jpg

Me Strålforsilla annamme uuden näkökulman laskuihin ja tiliotteisiin. Ne voidaan nähdä myös erinomaisena mahdollisuutena vahvistaa asiakassuhteita, ja niiden avulla myyntiä voidaan kasvattaa lähes ilman lisäkuluja. Laskun mahdollisuudet markkinointivälineenä ovat erittäin suuret.

Asiakasodotukset ovat murroksessa

Kuluttajina sopeudumme yhteiskunnan muutoksiin ja myös markkinointi- ja myyntikanavien kehittymiseen. Tiedämme, että ostotietomme tallennetaan asiakastietokantoihin. Vastineeksi odotamme saavamme tietoa, joka vastaa tarpeitamme paremmin. Haluamme itse valita kanavat, joiden kautta meitä lähestytään. Internetin välitön vuorovaikutteisuus ja nopea vastaus mahdollisuus kysymyksiin ovat kehittäneet aivan uusia tottumuksia.

Merkityksellisempää tietoa

Todennäköisyys, että lasku heitetään lukemattomana paperikoriin, on erittäin pieni. Lasku on viesti, jonka vastaanottaja haluaa avata ja lukea. Laskun avulla saatu asiakaskontakti on siksi tilaisuus muunkinlaiseen viestintään. Laskussa oleva muu sisältö ja tarjoukset voivat olla personoituja ja asiakkaan mukaan valittuja. Laskut ja tiliotteet ovat tehokkaita asiakaskohtaisia markkinointityökaluja, joiden käyttö on erittäin edullista.

Aika ajatella asia uusiksi

Tarjoamme useita ratkaisuja, joiden avulla laskuista voidaan kehittää nk. älykkäitä markkinointiviestinnän välineitä (Smart Communication). Sen tavoitteena on koko viestintäprosessin tehokkuuden lisääminen sekä myynnin ja asiakasuskollisuuden kasvattaminen. Koska kuluttajien odotukset ovat muuttumassa, ja me Strålforsilla hallitsemme uusimmat tekniikat, on oikea hetki kertoa, miten voimme auttaa sinua optimoimaan asiakasviestintäsi. Tähän mennessä laskua on pidetty enemmänkin rasitteena kuin sellaisena suurena mahdollisuutena, joka se itse asiassa on.

Yksilöidyt laskut parantavat Eonin asiakassuhteita

Alan selkeimmät ja asiakasystävällisimmät laskut. Se oli tavoitteena, kun Eon alkoi uudistaa laskujaan. Tällä hetkellä laskut ovat yksi sähköyhtiön tärkeimmistä viestintäkanavista.

Mikael_Bladh_Eon_1-Stralfors-VNN-872x580.jpg

Joitakin laskuja on muita hauskempi saada. Sähköyhtiö Eonin asiakkaat ovat tyytyväisiä yhtiön värikkäisiin ja yksilöityihin laskuihin.

Yritys

Eon Sverige on sähkö- ja energiayhtiö, joka tuottaa ja toimittaa energiaa Pohjoismaiden markkinoille. Yhtiö toimittaa noin miljoonalle asiakkaalleen sähköä, maakaasua, nestekaasua, lämpöä ja jäähdytystä sekä jätteistä hyödynnettyä energiaa. Ruotsalainen sähköyhtiö Eon lähettää asiakkailleen joka vuosi yli 10 miljoonaa laskua, sekä postitse että sähköisesti. 

Haaste

Lasku on se viestintäkanava, jolla Eon saavuttaa useimmat asiakkaansa säännöllisesti ja jonka lähes kaikki lukevat, vaikka laskussa olleita tietoja pidettiinkin asiakastutkimusten mukaan välillä vaikeaselkoisina.

Vuoden 2014 keväällä yritys päätti selvittää, miten laskua voitaisiin parantaa.

– Laskun tarkoitus on ennen kaikkea kertoa asiakkaalle hänen energiankulutuksestaan ja siitä, mitä se hänelle maksaa. Halusimme kuitenkin laajentaa näkökulmaa ja löytää uusia keinoja viestiä tässä melko vähän hyödynnetyssä kanavassa, kertoo Mikael Bladh, Eonin Ruotsin asiakaspalvelun Head of M2C. 

Ratkaisu

Selvittääkseen, millaista tietoa Eonin asiakkaat laskusta etsivät, Eon antoi fokusryhmän osallistua eye tracking -testiin. Eye tracking -tutkimuksessa rekisteröidään kameran avulla testihenkilön silmien liikkeet hänen lukiessaan laskua.

Testin tulosten perusteella Eon uudisti yksityisasiakkailleen lähettämiensä laskujen ulkoasua yhteistyössä Strålforsin ja suoramarkkinointiyhtiö Friends & Tacticsin kanssa.

– Eye tracking -tutkimus antoi meille korvaamatonta tietoa siitä, mitkä laskun tiedot ovat asiakkaiden mielestä tärkeimpiä ja mistä kohtaa laskua he alkavat tietoja etsiä, kertoo Mikael Bladh. 

Tulos

Eye tracking -tutkimuksessa esille tulleet asiakkaiden tärkeimpinä pitämät tiedot koottiin selvästi näkyvään ruutuun keskitetysti laskun etupuolelle, kun ne ennen olivat olleet hajallaan eri puolilla laskua. Laskuun jäi siten vapaata tilaa,

jota käytetään nykyisin eri kohderyhmille kohdistettujen tietojen ja tarjousten painamiseen.

Laskut päätettiin myös painaa värillisinä.

– Väripainatusta käyttämällä voimme selkeämmin korostaa laskun tärkeitä tietoja, jolloin laskuja on myös mukavampi lukea.

Strålfors toimi koko prosessin ajan Eonin tukena ja auttoi sekä laskujen suunnittelussa että niiden painamisessa ja toimittamisessa Eonin asiakkaille.
– Läheinen yhteistyömme Strålforsin kanssa oli välttämätöntä, kun oli aika aloittaa 10 miljoonan värillisen kaksoissaumatun laskun lähettäminen asiakkaillemme. Strålfors auttoi meitä myös löytämään erikoisratkaisun maksukorttien perforointiin puolentoista A4:n kokoisiin laskuihin. 

Tulevaisuus

Mikael Bladh haluaa kehittää Eonin laskuviestintää edelleen.

– Tuleva kehitys määräytyy asiakkaidemme tarpeiden mukaan. Monet asiakkaamme kehuvat uusien laskujen ulkoasua ja pitävät niitä helpommin ymmärrettävinä. Se on parasta palautetta, mitä voimme saada, Mikael Bladh sanoo.

Eye tracking

Eye tracking-tekniikka mittaa tarkasti silmien katsomat asiat, ja tietojen avulla voidaan sen jälkeen analysoida, mitä henkilö katsoi, milloin ja kuinka kauan.

eyetracking_screen_stralfors_vnn_875x580.jpg

Media-alalla Eye tracking käytetään usein mittaamaan painettujen ja digitaalisten mainosten herättämää huomiota ja kiinnostusta. Samaa tekniikkaa voidaan käyttää laskun luettavuuden parantamiseen.

Kuluttajat ovat nykyään paljon heterogeenisempia kuin aiemmin. Monet ovat kuitenkin kyllästyneet vastaamaan erilaisiin kyselyihin ja perinteisiin markkinatutkimuksiin.

On entistä vaikeampaa ymmärtää, miten eri kuluttajaryhmät toimivat ja ajattelevat, samalla kun yritykset edellyttävät markkinointi-investointiensa olevan joka kerta tuottoisia. Sen vuoksi kaikkien viestintäpanostusten on tuotettava tulosta.

Mitä me katsomme?

Eye tracking tekniikalla voidaan selvittää, mitä ihmisen matelijanaivoissa tapahtuu. Matelijanaivot ovat se aivojen osa, joka reagoi salamannopeasti ja harkitsematta.

Niiden toimintaa ei saada selville perinteisillä markkinatutkimuksilla, joissa meidän on puettava käyttäytymisemme sanoiksi. Lisäksi ihmisillä on tapana kaunistella asioita. Onkin kiinnostavaa selvittää, mikä on ihmisen luonnollinen reaktio. Mitkä muodot viehättävät meitä?

Mitä me katsomme? Juuri näitä asioita voidaan kartoittaa Eye trackingillä. Mistä kohdasta laskua asiakas etsii tarjouksia? Entä mistä hän etsii tietoja? Ja miten hän tulkitsee sanomaa sekä lähettäjää koskevia tietoja? Tekemällä koehenkilöille Eye Tracking -analyysin lisäksi suoria kysymyksiä voidaan saada tarvittavat vastaukset markkinoinnin parantamista varten. Ymmärsivätkö asiakkaat viestin?

Kuka on lähettäjä? Käyttivätkö asiakkaat tarjouksen hyväkseen? Oikein käytettyinä näiden tietojen avulla voidaan helpommin laatia tehokasta markkinointiviestintää.

Oikeaa tietoa oikeassa paikassa

On melko helppoa ymmärtää, miten laskun luettavuutta voidaan parantaa. Mutta mikä sitten on oikea paikka? Käytännössä kaikki avaavat paperilla saamansa laskun. Se ei kuitenkaan välttämättä merkitse, että jokainen lukee laskun kaikki tiedot.

Me ihmiset olemme taitavia etsimään laskusta tarvitsemamme tiedot ja laittamaan laskun sen jälkeen sivuun. Yrityksillä on keskimäärin 16 sekuntia aikaa vaikuttaa asiakkaaseen. Koska laskun viesti ja koko on yleensä ennalta määrätty, asiakkaaseen voidaan vaikuttaa parhaiten ulkoasua muuntelemalla.

Lukuarvoa voidaan lisätä kätevästi esimerkiksi lisäämällä tekstiin huomautus, pari puffia, muutamia alleviivauksia tai PS, jolloin viestin sisältö on helpompi omaksua.

Telian entistä parempien laskujen salaisuus

Tanskan Telia oli vähällä poistaa laskuistaan tärkeitä tietoja, mistä olisi saattanut olla tuntuvia seurauksia. Eye tracking -analyysi auttoi yrityksen oikeille raiteille.

jane_poulsen2_stralfors_vnn_875x580.jpg

”Jos yritys saa paljon kysymyksiä laskun sisällöstä, sen kannattaa Eye tracking -tutkimuksen avulla kartoittaa, mitä asioita asiakkaat laskussa katsovat”, Jane Poulsen toteaa.

Yritys

Tanskan Telia tarjoaa puhelin-, internet- ja tv-palveluja yksityishenkilöille ja yrityksille. Yritys on osa ruotsalais-suomalaista TeliaSoneraa, joka on Pohjoismaiden suurimpia televiestintäyrityksiä. 

Haaste

Tanskan Telia kehitti laskujensa ulkoasua. Varmistaakseen, että muutokset vastasivat asiakkaiden odotuksia, Telia päätti testata niitä käytännössä. 

Ratkaisu

Telian laskuista aikaisemmin vastannut Jane Poulsen sai kuulla Eye trackingista vuoden 2012 PostNord Strålfors Smarter Communication -tapahtumassa Kööpenhaminassa. Hän otti yhteyttä PostNord Strålforsiin, joka teki Eye tracking -tutkimuksen kolmesta eri laskusta – yhden lähettäjä oli matkapuhelintoimintaa harjoittava Telia mobil, toisen laajakaistayhtiö Telia bredbånd ja kolmannen Call me, joka on Tanskan Telian edullisempia palveluja tarjoava sisaryhtiö. 

Tulos

Ennen Eye tracking -analyysia Telia harkitsi joidenkin tietojen poistamista laskuista. Analyysi kuitenkin osoitti, ettei tietoja tulisi poistaa vaan ainoastaan selkeyttää.

– Se oli tärkeä havainto. Jos emme olisi tehneet tutkimusta, siitä olisi saattanut olla tuntuvia seurauksia, Jane Poulsen toteaa.

Vaikka Jane Poulsen oli vastannut Telian laskuista jo kymmenen vuoden ajan, muutamat tutkimuksen tuloksista tulivat hänelle yllätyksenä. Telia mobilin ja sisaryhtiö Call men laskut olivat täsmälleen samanlaisia. Ainoa ero oli Call me -logo, joka on punainen ja hieman Telian hillittyä liilaa logoa suurempi. Oli mielenkiintoista huomata, että Call me-logo herätti enemmän kiinnostusta kuin Telian logo.

Tutkimus osoitti myös, että Telian matkapuhelinlasku oli helpompi ymmärtää kuin Telian laajakaistalasku, jonka alaosassa oli tärkeää maksamista koskevaa tietoa, jota kukaan ei lukenut. Ongelma ratkaistiin valitsemalla matkapuhelinlasku yhteiseksi malliksi.

– Joskus ero on pienissä yksityiskohdissa. Analyysi osoitti, ettei kukaan lukenut laskun alareunassa olevaa tietoa, koska välissä oli suuri tyhjä tila, Jane Poulsen kertoo.
Tutkimus tuki useimpia Jane Poulsenin ja hänen kollegoidensa suunnittelemia muutoksia.

– Saamamme tulos vahvisti käsityksemme. Laskun ulkoasua koskeneet ajatuksemme vastasivat pääosiltaan tutkimuksen tuloksia. Saimme varmuutta siinä, mihin meidän tulee laskun kehittämisessä keskittyä.

Telialla opittiin mm. se, että laskujen saajat eivät lue laskun alareunassa olevia tietoja vaan ainoastaan sen yläosan tekstit. Jane Poulsenille ja hänen kollegoilleen selvisi, että heidän piti nostaa luettavaksi tarkoitetut asiat ylemmäksi ja korostaa niitä graafisilla elementeillä, esimerkiksi kirjoittamalla teksti omaan ruutuunsa.

– Tutkimuksesta oppimamme asiat ovat ilman muuta auttaneet meitä ymmärtämään asiakkaitamme paremmin. Oli opettavaista nähdä, mitä asiakkaat vain vilkaisivat ja mitkä asiat he todella lukivat. Saimme ideoita aivan uudenlaisen laskun muotoiluun, ja otamme nämä asiat nykyään huomioon joka kerta, kun teemme laskuihin muutoksia. 

Tulevaisuus

Jane Poulsen aikoo kehittää edelleen myös muistutuskirjettä, joka lähetetään laskunsa unohtaneille asiakkaille.

– Haluaisin kirjoittaa muistutuskirjeen humoristiseen sävyyn. Ajattelin, että siihen voisi lisätä esimerkiksi sarjakuvan, josta näkyy, ettei puhelin toimi, jos laskua ei makseta. En kuitenkaan halua tehdä muutosta testaamatta sitä ensin katseenseurantatutkimuksessa. On aivan liian kallista muuttaa kirjeen ulkoasua tietämättä, että viesti menee perille.

”Tiedämme saavuttavamme kaikki aktiiviset asiakkaamme”

Miten ja missä meidän tulee keskustella asiakkaidemme kanssa? Entä missä he haluavat saada vastauksia kysymyksiinsä? Johdonmukaisen kanavastrategiatyön avulla norjalainen Fjellinjen on saanut vastaukset kaikkiin kysymyksiinsä – ja keksinyt uudelleen vanhan asiakasviestintäkanavan.

hilde_foss_christensen__stralfors_vnn_875x580.jpg

Hilde Foss Christensen.

Norjassa monet maan infrastruktuurihankkeista rahoitetaan tietullien avulla. Norjassa on noin 50 tiemaksuja hallinnoivaa yhtiötä. Fjellinjen on niistä ylivoimaisesti suurin ja yksi vanhimmista. Lisäksi yritys on ainoa, jolla on oma asiakaspalvelu ja joka lähettää itse omat laskunsa.

– Meillä on yhteensä 620 000 sopimusasiakasta, Oslossa ja Akershusissa sijaitsevien maksuasemiemme kautta ajaa joka vuosi yli 115 miljoonaa autoa, kertoo yrityksen viestintäpäällikkö Hilde Foss Christensen.

Kapasiteettitarve vaihtelee eri vuodenaikoina. Kiireisinä aikoina asiakkaille lähetetään yli 35 000 laskua päivässä, ja yhteensä laskuja lähtee noin viisi miljoonaa vuodessa.

Perusperiaatteena on, että kaikki tie-, siltaja lauttamaksut käytetään siihen tarkoitukseen, johon ne kerätään, eli infrastruktuurihankkeiden rahoittamiseen. Fjellinjenin on sen vuoksi pyrittävä keräämään mahdollisimman paljon rahaa.

– Me käsittelemme kansalaisten rahoja. Meidän on sen vuoksi hoidettava kaikki työmme mahdollisimman tehokkaasti, omasta organisaatiostamme hankintoihin, asiakaskontakteihin ja laskujen lähettämiseen, Hilde Foss Christensen toteaa.

Kooste matkoista

Fjellinjen uudisti maksurutiinejaan vuonna 2009 ja alkoi silloin laskuttaa asiakkaitaan jälkikäteen.

– Useimmat asiakaspalvelumme saamat kysymykset koskivat laskujamme, joten uudistimme niitä samalla melkoisesti. Aloimme esimerkiksi painaa laskuihin koosteen kaikista asiakkaan maksujakson aikana tekemistä matkoista.

Nämä muutokset eivät kuitenkaan riittäneet.

– Halusimme tarjota laskuissa vielä enemmän tietoja. Kiinnostuimme sen vuoksi kovasti, kun Strålfors alkoi muutama vuosi sitten puhua meille laskusta unohdettuna viestintäkanavana.

Suunnilleen samoihin aikoihin Fjellinjen sai valmiiksi uuden kanavastrategiansa, jossa yritys oli kartoittanut, missä ja miten se keskustelee asiakkaidensa kanssa.

– Tiedämme, että lähetämme laskuja kaikille aktiivisille asiakkaillemme ja saavutamme siten ne, jotka kulloinkin käyttävät palvelujamme.

Meidän on kuitenkin muistettava, että Fjellinjenin tarjoama tuote ei herätä juurikaan kiinnostusta. Kaikki voivat käyttää palveluamme, mutta se kiinnostaa vain aktiivikäyttäjiä.

– Niinhän se on. Kun asiakkaamme esimerkiksi muuttaa pois Oslosta, hän ei ensimmäisenä ajattele olevansa meidän asiakkaamme. Hänhän ei ole tekemisissä kanssamme, jos hän ei käytä palveluamme.

Suoramainoksilla vain vähän tehoa

Yritys on testannut aikaisemmin erilaisia suoramainoksia, mutta ongelmana oli se, että niitä meni paljon vanhoille asiakkaille, jotka eivät olleet juuri silloin palvelun aktiivisia käyttäjiä. Mainokset aiheuttivat paljon kohua mutta olivat melko tehottomia, kuten Hilde Foss Christensen itse asian ilmaisee.

– Nykyisin tiedämme täsmälleen, mitkä kanavat toimivat ja mitkä eivät, sekä miten kaikkein todennäköisimmin saavutamme ne ryhmät, joiden kanssa haluamme keskustella.

Se tuntuu hyvältä.

Laskunsa kehittämiseksi ja parantamiseksi Fjellinjen teki nykyisestä laskustaan katseenseuranta- analyysin. Lisäksi yritys sai ehdotuksia siitä, miltä lasku voisi tulevaisuudessa näyttää.

– Tulos oli erittäin mielenkiintoinen ja onnistunut, mutta julkissektorin toimijan laskut eivät saa näyttää liian ylellisiltä. Niiden on viestittävä ennen kaikkea rehellisyyttä ja luotettavuutta.

Mainostoimiston ensimmäistä ehdotusta jouduttiin sen vuoksi muuttamaan jonkin verran. Perusajatukset kuitenkin säilyivät loppuun saakka: laskun piti olla asiakkaille helppotajuinen ja siinä piti olla runsaasti tilaa Fjellinjenin tiedotusta varten.

Mitä te haluatte laskussa kertoa?

– Haluamme sisällyttää laskuun kahdentyyppisiä tietoja: toisaalta puhdasta informaatiota, kuten usein esitettyjen kysymyksien vastauksia sekä tietoa toiminnassa tapahtuvista muutoksista ja laskutuksesta, ja toisaalta haluamme informoida asiakkaitamme mm. siitä, mihin kerättyjä maksuja käytetään.

Erään asiakastutkimuksen mukaan lähes 80 % asiakkaista on sitä mieltä, että tietullit ovat hyvä tapa rahoittaa infrastruktuurihakkeita, kun he saavat tietää, mihin rahat käytetään ja mitä hankkeita niillä rahoitetaan. Yhdeksän kymmenestä on myös tyytyväisiä Fjellinjenin tarjoamaan asiakaselämykseen.

Muutama vuosi sitten asia oli kuitenkin toisin. Oslon ympäristössä on ollut maksuasemia jo yli 20 vuoden ajan, mutta kun asemat automatisoitiin ja maksut alettiin periä jälkikäteen, monet asiakkaat reagoivat muutokseen.

– Silloin täällä ei ollut hauska olla töissä. Teimme monta muutosta samalla kertaa, ja ikävintä oli se, ettemme ehtineet auttaa kaikkia soittajia. Nyt kun ihmiset ovat tottuneet uuteen käytäntöön eikä asiakaspalveluun ole juurikaan jonoa, asiakkaamme ovat taas tyytyväisiä, toteaa Hilde Foss Christensen ja jatkaa:

– Visionamme on ”Helpotamme matkustamista”. Tämä motto sävyttää kaikkea toimintaamme. Tarjoamalla helppokäyttöisiä palveluja ja viestimällä selkeästi asiakkaidemme kanssa toimintamme tehostuu ja asiakkaamme pysyvät tyytyväisinä. Samalla asiakaspalveluun tulee vähemmän soittoja, jolloin rahaa säästyy enemmän joukkoliikenteen ja teiden kunnostamiseen. Tämän vuoksi myös laskut ovat nykyään entistä selkeämpiä ja pedagogisempia.

Mitkä kanavat ovat teille tärkeitä?

– Useimmat asiakkaamme ovat meihin yhteydessä puhelimitse, mikä on mielestämme hyvä asia. Henkilökohtaiset puhelut ovat mittauksiemme mukaan tehokkain yhteydenpitotapa. Puhelinasiakkaidemme asiakastyytyväisyys on yli 90 %.

Fjellinjen huomaa myös nettikeskustelujen yleistyneen.

– Asiakkaamme ovat vasta hiljattain huomanneet tämän kanavan. Nettikeskustelu on lisäksi auki asiakaspalvelun puhelinaikaa pidempään, mikä lisää sen suosiota. Uskon nettikeskustelujen yleistyvän tulevaisuudessa, Hilde Foss Christensen sanoo.

Myös digitaaliset laskut ovat yleistymässä.

– Noin 20 % laskuistamme maksetaan nykyään sähköisesti, suoraveloituksena tai e-Boksin/Digipostin kautta. Viiden vuoden kuluessa tämä luku nousee vähintään 30 %:iin.

Fjellinjen aikoo myös parantaa sähköistä laskuaan, jossa on jo nyt useita aktiivisia linkkejä verkkosivustossa oleviin tietoihin, esimerkiksi videoon, jossa esitellään tiemaksujen käyttökohteita.

– Saamme pian oikein tyylikkään htmllaskun, joka on meille monin tavoin erittäin hyödyllinen, sanoo Hilde Foss Christensen ja toteaa, että monet avaavat verkkopankissaan juuri Fjellinjenin laskut.

– Asiakkaamme avaavat laskun, koska he haluavat tarkistaa sen sisällön. Silloin on hyvä, että ulkoasu ja sisältö miellyttävät laskun saajaa.