Z-sukupolveksi kutsutaan vuosina 1995–2014 syntyneitä, joista vanhimmat ovat nyt siis 25-vuotiaita. Toisin kuin milleniaalit, jotka kokivat edellisen suuren teknologiaharppauksen, z-sukupolvi on kasvanut älypuhelimien, tietokoneiden ja tablettien parissa. Sen vuoksi heillä on aivan erilainen asenne tekniikkaa, itseään ja työtä kohtaan kuin aiemmilla sukupolvilla.

Nykypäivän nuoret stressaavat oikeiden valintojen tekemisestä ja elämän pitämisestä oikeilla raiteilla.

Tukholman yliopiston liiketalouden lehtori Anders Parment.Yleistysten tekeminen eri ikäryhmien välillä perustuu siihen, että tiettyinä elämän aikoina yhteiskunnassa sattuu ratkaisevia tapahtumia, jotka muokkaavat ihmisten arvoja. 16–24 vuoden iässä tehdään monenlaisia päätöksiä. Silloin päätetään elämään liittyvistä asioista, kuten opiskelusta, työstä ja asumisesta sekä tavataan monia uusia ihmisiä.

– Tässä vaiheessa omaksutut arvot säilyvät suurelta osin koko loppuelämän. Tämä on osoitettu sosiologisilla, psykologisilla ja liiketaloudellisilla tutkimuksilla, Tukholman yliopiston liiketalouden lehtori Anders Parment kertoo.

Toinen maailmansota, kylmä sota, Berliinin muurin murtuminen ja World Trade Centerin terrori-iskut ovat olleet aiempiin sukupolviin vaikuttaneita asioita – mutta mitkä asiat ovat vaikuttaneet z-sukupolveen?

– Markkinavoimat, Anders Parment sanoo heti. Täytyy osata valita oikea koulu, oikea työ ja jopa oikea asuinalue. Nykypäivän nuoret stressaavat oikeiden valintojen tekemisestä ja elämän pitämisestä oikeilla raiteilla.

Lovisa Sterner on sukupolviasioihin erikoistunut käyttäytymistutkija ja elämäntapa-asiantuntija. Sterner on samaa mieltä siinä, että z-sukupolvea leimaa voimakas stressi, joka liittyy myös työelämään. Tämän sukupolven jäsenet ovat nähneet vanhempiensa työskentelevän pitkiä päiviä ja palavan loppuun elämän palapelissä, jota eivät saa koskaan valmiiksi. Siksi he ovat ottaneet toisenlaisen asenteen työntekoon – he eivät yksinkertaisesti ole siitä yhtä kiinnostuneita.

Sukupolvenvaihdos työpaikoilla ravistelee aina jonkin verran. Tämänkertainen sukupolvenvaihdos ravisuttaa kuitenkin koko työmarkkinoita.

Pitkä nousukausi on myös edesauttanut sitä, että z-sukupolvella on varaa olla vaikeasti houkuteltava. Yritysten on ollut pitkään pakko kilpailla työvoimasta.

– Aiemmin ihmiset olivat tyytyväisiä jo siihen, että heillä oli työpaikka. Ja jos oli ongelmia, niihin tartuttiin. Z-sukupolvi odottaa, että töissä on hauskaa, ja näkee työn mahdollisuutena toteuttaa itseään, Anders Parment valottaa.

Tukea fiksuilla ratkaisuilla

Mitä tapahtuu, kun itseensä ja työhön kohdistuvalla asenteellaan, itsestään selvällä teknisellä osaamisellaan ja digitaalisella mentaliteetillaan varustettu z-sukupolvi astuu työmarkkinoille?

Se riippuu siitä, miten nuoret otetaan vastaan, Anders Parment toteaa. Jos heidät otetaan avoimin mielin vastaan, he voivat keksiä uusia ja fiksuja ratkaisuja totuttuihin rakenteisiin. Esimerkiksi näin: ”Miksi ei kurssin käymisen sijasta vaan ladata käyttöohjetta?” Tai näin: ”Miksi olemme vuokranneet näin isot tilat – voin tehdä töitä iltaisin, joten meille riittää pienempikin toimisto.” 

– Tämä sukupolvi ajattelee vapaasti ja avoimesti ja jakaa mielellään ajatuksiaan muille. Meidän mielestämme uudessa työssä on aluksi ehkä pidettävä vähän matalaa profiilia, mutta ei heidän mielestään.

Lovisa Sterner on sukupolviasioihin erikoistunut käyttäytymistutkija ja elämäntapa-asiantuntija.Monilla työpaikoilla digitalisaatio on vielä kesken. Voimmeko odottaa, että z-sukupolvi nopeuttaa digitalisaatiota, koska heillä on lujemmassa istuvat digitaaliset tottumukset kuin aiemmilla sukupolvilla?

 – Ehdottomasti. Suureksi osaksi juuri nuoret edistävät ja muovaavat digitaalista kehitystä, Lovisa Sterner sanoo.

Osaamisen ja näkökantojen erot voivat toisinaan aiheuttaa kitkaa työpaikalla. Z-sukupolvi on tottunut avoimeen lähdekoodiin ja saamaan kaikki tarvittavat tiedot, sillä ovathan tiedot saatavilla verkossa. Tämän vuoksi he saattavat olla napit vastakkain sellaisen esimiehen kanssa, joka haluaa suodattaa tietoa ja jonka mielestä työntekijöiden ei tarvitse tietää kaikkea eikä ottaa koko ajan kantaa kaikkeen.

– Esimies saattaa sanoa, ettei voi kertoa asiasta enempää, vaan sitä käsitellään johtoryhmässä. Nuorempi työntekijä voi puuskahtaa siihen epäuskoisena. Nuorten mielestä asioiden pimittäminen on täysin käsittämätöntä ja epädemokraattista, Lovisa Sterner selvittää.

Sternerin mielestä esimiehen tehtävä on määriteltävä uudelleen. Esimiesten on kommunikoitava ja viestittävä paljon aiempaa enemmän sekä asetettava tiedot oikeaan asiayhteyteen ja luotava turvallisuutta. Esimiesten on myös autettava työntekijöitä arvioimaan tietoja

Halu vaikuttaa

Toinen syy erimielisyyksiin on näkemys päätöksenteosta. Z-sukupolvea on kannustettu olemaan vuorovaikutuksessa ja vaikuttamaan erilaisten sovellusten ja chattien avulla jo lapsuudessa lastenohjelmien ääressä. Tämä on yleinen ja itsestään selvä tapa heille myös työelämässä – kunnes he kohtaavat työssä rakenteita, joissa joku muu tekee päätökset.

– 15–20 vuotta sitten nuorisolla ei ollut yhteiskunnassa mitään vaikuttamiseen liittyviä odotuksia, Lovisa Sterner toteaa. Kasvatuksella on tietysti roolinsa, mutta internetillä ja digitalisaatiolla on suurempi merkitys. On selvää, että tällaisella viitekehyksellä on vaikutuksensa.

Z-sukupolven luottamuksen saaminen voi olla haasteellista. Tämän sukupolven ihmiset ovat aiempia valikoivampia siinä, mihin tuotemerkkiin luottavat.

Sukupolvella, joka on kasvanut maailman kaikki tieto käsissään, on erilainen asenne myös ongelmanratkaisuun. Kun 70-lukulainen huokailee kuuluvasti temppuilevan tietokoneen ääressä ja epäsuorasti odottaa, että työtoveri päästäisi hänet pälkähästä, z-sukupolvelainen googlaa ongelmanratkaisuvideon ja yrittää itse ensin. Vanhempi työntekijä ajattelee, että ongelma ratkeaa nopeammin kysymällä joltakulta paremmin tietävältä, kun taas nuoremman mielestä ei tarvitse kysyä keneltäkään, koska tieto on verkossa.

– Menestyvässä työpaikassa annetaan tilaa molemmille näkemyksille, Lovisa Sterner toteaa. Kaikesta huolimatta on hyvä, että kysyminen on sallittua.

Työn kyseenalaistaminen

Miten paljon työpaikkojen, esimiesten ja työtovereiden täytyy sopeutua tämän sukupolven ominaisuuksiin? Eivätkö uudet nuoret työntekijät ole aina tulleet mukaan työelämään varsin vähäeleisesti?

– Sukupolvenvaihdos työpaikoilla ravistelee aina jonkin verran. Tämänkertainen sukupolvenvaihdos ravisuttaa kuitenkin koko työmarkkinoita, Lovisa Sterner sanoo. Työnteko on aiemmin ollut koko identiteettimme, ja kova työnteko on merkinnyt statusta. Nykyinen sukupolvi kyseenalaistaa sen ja toteuttaa itseään monilla eri areenoilla. Koko järjestelmä haastetaan.

– Tulevaisuudessa ei välttämättä kysytä, missä olet töissä, vaan paremminkin, miksi olet töissä. Se kuulostaa varmasti monien mielestä provosoivalta, mutta nykyajan nuoret eivät ajattele tekevänsä työtä vain siksi, että pystyvät maksamaan vuokran.

Työntekijät haluavat tuntea, että työnteko on kannattavaa. Sen vuoksi visio- ja arvopohjatyö tulee olemaan entistä tärkeämpää ja tunnusominaistakin yrityksen menestymisen kannalta. Samalla sen avulla voidaan luoda silta sukupolvien välisen kuilun yli, Lovisa Sterner sanoo. Myös vanhempi sukupolvi on kiinnostunut asioiden syistä – vaikkakin ehkä eri tarkoituksissa.