Nykyään on lähestulkoon mahdotonta löytää tekniikan alan konferenssia, jossa ei puhuttaisi eksponentiaalisesta muutoksesta tai disruptiivisista liiketoimintamalleista. Onko oikeasti niin, että kehitys etenee nykyaikana nopeammin – ja onko tulevaisuuden ennustamisesta tullut siksi vaikeampaa?
– Ei pidä paikkaansa, toteaa tulevaisuudentutkija ja neuvonantaja Anne Dencker Bædkel Copenhagen Institute for Futures Studies -ajatushautomosta.
– Mutta monet niistä asioista, joista on puhuttu viimeisten 20 vuoden ajan, ovat muuttumassa nyt todellisuudeksi. Esimerkiksi esineiden internet (Internet of Things, IoT) on ajankohtainen vasta nyt, vaikka siitä on puhuttu jo 30 vuotta. Se synnyttää vaikutelman kehityksen nopeammasta etenemisestä.
Anne Dencker Bædkel työskentelee yhdessä parinkymmenen, muun muassa historiaan, sosiologiaan, talouteen, astrofysiikkaan, biokemiaan ja teologiaan erikoistuneen kollegan kanssa tehtävänään tulkita nykyaikaa ja ennustaa sen suuntaa. Apunaan heillä on Global scanning network -nimellä kutsumansa verkosto. Siihen kuuluu 40 tutkijaa eri puolilta maailmaa, jotka ilmoittavat kolmesta viiteen havaintoa viikossa.
– Meillä on henkilökuntaa joka maanosassa.
Anne Dencker Bædkel ja Jeanette Kæseler Mortensen keskustelevat instituutin Scenario-asiakaslehdestä. Siinä CIFS:n työntekijät ja yhteistyökumppanit kirjoittavat trendeistä, tottumuksista ja tutkimustuloksista, joiden he uskovat vaikuttavan yhteiskuntaamme tulevaisuudessa.
Parhaita päätöksiä tulevaisuuden kannalta
Copenhagen Institute for Futures Studies (CIFS) on ajatushautomo, jonka perusti vuonna 1969 tanskalainen ekonomisti ja poliitikko Thorkil Kristensen. Tavoitteena oli auttaa päättäjiä tekemään tulevaisuuden kannalta parhaita päätöksiä.
Luomme kokonaiskuvan skenaarioidemme avulla ja kerromme, mitä muilla aloilla tapahtuu.
Vaatimattoman näköisen oven takana Amaliegade-kadulla Kööpenhaminan keskustassa ajatushautomo auttaa monikansallisia yhtiöitä, kuntia ja joskus jopa maiden hallituksia toimimaan älykkäästi tulevaisuusnäkökulmasta.
CIFS:n omistavat sen jäsenet, eikä se ole sidoksissa mihinkään tiettyyn alaan tai poliittiseen suuntaukseen.
– Juuri tätä asiakkaat arvostavat meissä, sillä ei ole kovin montaa muuta ajatushautomoa, joka olisi poliittisesti sitoutumaton ja voittoa tavoittelematon, Anne kertoo.
Hän kiertää usein pitämässä inspiraatioluentoja ajankohtaisista aiheista, mutta vetää myös muutoskeskeisiä skenaarioprosesseja, jotka saattavat kestää kaksikin vuotta. Tämä mahdollistaa toiminnan tarkastelun etäämmältä ja sen sovittamisen laajempaan perspektiiviin.
– Luomme kokonaiskuvan skenaarioidemme avulla ja kerromme, mitä muilla aloilla tapahtuu.
Elämme nyt sitä tulevaisuutta, josta on puhuttu 30 vuoden ajan, Anne Dencker Bædkel sanoo.
Yksi esimerkki on tanskalainen PFA Pension, joka laati CIFS:n avulla raportin Det gode liv i den 3. alder - Danmark frem mod 2040 (Hyvä elämä kolmannessa iässä – Tanska vuonna 2040), joka sai suurta mediahuomiota. Muun Euroopan tavoin myös Tanskan väestö ikääntyy, ja jo nyt tiedetään, että neljäsosa tanskalaisista on yli 65-vuotiaita vuonna 2040. Tämä tarkoittaa, että poliitikkojen on otettava kantaa erilaisiin kysymyksiin, kuten siihen, kuinka hyvään terveyteen kansalaisilla on oikeus ja kuka sen maksaa. Raportissa esitetään digitalisaation ja globalisaation megatrendien pohjalta neljä mahdollista tulevaisuudenkuvaa.
Läpilyöminen vie aikaa
Annen mukaan disruptiota ei voi koskaan ennustaa, muuta moni muu kehityssuunta on ennakoitavissa. Lisäksi vaikka uutta tekniikkaa ilmestyisi nopeasti, kestää usein jonkin aikaa, että se lyö itsensä läpi. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 12 vuotta siitä, kun Apple julkaisi ensimmäisen iPhonensa, mutta älypuhelimet ovat yleistyneet yhteiskunnassa toden teolla vasta viime vuosina. Samalla ne ovat johtaneet ajattelutavan muutokseen, joka näkyy puhelimien käyttötavoissa.
Sekä älypuhelin että kivikirves edustavat tekniikkaa, joka on vienyt ihmiskunnan kehitystä eteenpäin.
Esimerkkinä Anne osoittaa matkapuhelimiamme, jotka olemme molemmat asettaneet pöydälle. Puhelimen käyttöön liittyvä etiketti on muuttunut. Nykyään on täysin hyväksyttävää, että puhelin on tapaamisen aikana pöydällä. Entisaikoihin se olisi ollut äärimmäisen epäkohteliasta.
Ei ole epäilystäkään, etteikö digitalisaatio olisi aikamme megatrendi. Digitalisaatio lisääntyy kaikkialla. Joskus kaupallisten toimijoiden on helpompi saada vastakaikua uusille ideoille, kun ne koetaan ylhäältä päin, esimerkiksi viranomaisten taholta tuleviksi aloitteiksi.
– Kyse ei siis ole siitä, tehdäänkö vai ei, vaan kysymys kuuluu, miten tehdään, Anne Dencker Bædkel sanoo.
