Hänen kirjojaan on käännetty yli 25 kielelle, hän on käynnistänyt maailmanlaajuisen liikkeen ohjelmointitaitojen edistämiseksi, ja Forbes on valinnut hänet yhdeksi Euroopan johtavista teknologia-alan naisista. Helsinkiläinen lastenkirjailija, kuvittaja ja ohjelmoija Linda Liukas pitää tekniikkaa demokratiaa lisäävänä voimana.

Linda Liukas tekee jatkuvasti töitä lisätäkseen naisten kiinnostusta ohjelmointia kohtaan. Viime aikoina hän alkanut havaita murroksen merkkejä, vaikka tehtävää on vielä paljon.Pienenä Linda Liukas rakasti seikkailuja, matematiikkaa, mielikuvitusleikkejä ja tietokoneita. Kun hän vuonna 2014 lanseerasi idean lastenkirjasarjasta Hello Ruby, jossa utelias Ruby-tyttö seikkailee tietokoneiden maailmassa, hän hoksasi kirjoittaneensa kirjan nuoremmalle itselleen.

– Olisin mielelläni lukenut tällaisia kirjoja varttuessani, joten kirjoitin sellaisen kirjan, josta olisin itse pitänyt lapsena.

Odottamaton menestys

Kirjoista tuli valtava menestys, muttei perinteistä reittiä kustantamon kautta. Sen sijaan Linda Liukas päätti käyttää Kickstarter-joukkorahoitussivustoa. Kun hän esitti alustalla idean kirjastaan, hän sai ensimmäisinä päivinä kokoon lähes 100 000 dollaria ja 380 000 dollarin edestä ennakkotilauksia. Miten kirjat onnistuivat lyömään itsensä niin hyvin läpi?

– Luulen, että tällaisille kirjoille oli kysyntää. Tuolloin monet lapsille suunnatut kirjat tietojenkäsittelyopista käsittelivät vain sitä, miten koodaus toimii, eivätkä ne kertoneet kiinnostavaa tarinaa.

Tekniikka kehittyy yhä nopeammin. Mitä arvioisit ohjelmoijana, kuinka paljon tekniikan ja koodauksen tuntemusta yrityksissä tarvitaan, jotta ne voivat hyödyntää kaikki tarjolla olevat mahdollisuudet?

– Yrityksissä tarvitaan uteliasta, pragmaattista ja pelotonta asennoitumista. Oikeanlainen asenne on paljon tärkeämpää kuin koodaus- tai tietojenkäsittelytaidot.

Yhteistyö ja vuoropuhelu polku eteenpäin

Lindan mukaan suurin yritysten kohtaama digitalisaatioon liittyvä haaste koskee yrityksen kulttuuria ja asennetta. –

Aikaisemmin luulin, että haasteet liittyvät puutteelliseen tekniseen osaamiseen, mutta kyse on pikemminkin siitä, kuinka keskeisenä ja arvokkaana tekniikkaa pidetään. Tärkeintä on, että eri taustoista tulevat ihmiset kokevat voivansa käydä keskustelua teknologiasta ja etteivät insinöörit ole ainoita, joilla on sananvaltaa.

Linda on taustaltaan sekä yrittäjä että kuvittaja, ja hän puhuu paljon eri ammattiryhmien ja akateemisten kenttien välisen yhteistyön puolesta.

– Mielestäni tietojenkäsittelytieteen ääneen sanomaton totuus on, että nykyajan tietokoneen kehittäminen edellytti monien eri tieteenalojen yhteistyötä. Yhteistyö on osa tieteenalan historiaa mutta myös sen tulevaisuutta.

Ihmiset unohtavat, että ohjelmointi on luovaa työtä, sillä siinä on pitkälti kyse ongelmanratkaisusta. Ohjelmoinnissa yhdistyvät insinöörin luomistaito, matemaatikon tarkkuus ja taiteilijan luovuus.

Lindan mukaan elinkeinoelämässä voitaisiin ottaa oppia nuoremmalta sukupolvelta erityisesti siinä, kuinka uutta tekniikkaa omaksutaan.

– Lapset ovat sisukkaita. Monet aikuiset luulevat, että lapset osaavat luonnostaan käyttää uutta tekniikkaa, mutta oikeasti he oppivat taitonsa epäonnistumalla ensin kerta toisensa jälkeen.

– Aikuisilla on sitä vastoin tapana epäonnistua ja syyttää sitten tekniikkaa.

Mitä yhtäläisyyksiä on ohjelmoinnin ja tarinankerronnan välillä?

– Ohjelmoijia voisi verrata runoilijoihin: kun runoilijat luovat maailmaa sanoin, ohjelmoijat tekevät niin koodein. Ohjelmoijien luomukset tavoittavat miljoonia ihmisiä, mihin harva kirjailija pystyy. Ihmiset unohtavat, että ohjelmointi on luovaa työtä, sillä siinä on pitkälti kyse ongelmanratkaisusta. Ohjelmoinnissa yhdistyvät insinöörin luomistaito, matemaatikon tarkkuus ja taiteilijan luovuus.

Kaikille mahdollisuus oppia koodaamaan

Linda Liukas perusti yhdessä Karri Saarisen kanssa Rails Girls -yhteisön marraskuussa 2010. Alkujaan Helsingissä pidetystä työpajasta on vuosien saatossa kasvanut globaali liike, joka opettaa nuoria naisia koodaamaan. Tähän mennessä Rails Girls -tapahtumia on järjestetty yli 260 kaupungissa, ja niihin on osallistunut yli 10 000 naista (ja miestä).

Uskon, että henkilöt, jotka eivät mahdu perinteiseen koodaajan muottiin, tulevat jättämään jälkensä.

Suomessa on käynnistetty muitakin vastaavia aloitteita, kuten Girls in Tech, Helsinki PyLadies ja Women in Tech. Linda on havainnut, että yhä useampi nainen hakeutuu tietojenkäsittelyalalle. Ohjelmoijat ovat edelleen ryhmänä melko homogeeninen, mutta Rails Girls -liikkeellään Linda haluaa tuoda ammattikuntaan monimuotoisuutta sekä demokratisoida teknologiaa.

– Tehtävää on vielä paljon, mutta uskon, että tuulet puhaltavat nyt uuteen suuntaan. Ajatus siitä, ettei nainen voisi toimia tietojenkäsittelytieteilijänä, kuulostaa aina vain naurettavammalta.

Hänen mukaansa historiaa ollaan nyt kirjoittamassa uudelleen, kun esiin tuodaan naispuolisia innoittajia tietojenkäsittelytieteen eri aikakausilta.

– Nuoret tytöt saavat kokonaan uusia esikuvia.

Linda Liukas on mukana myös Hive Helsingin hallituksessa. Kyseessä on vastaperustettu koodauskoulu, joka toimii ilman opettajia ja perinteisiä luokkia. Kolmivuotinen koulutusohjelma perustuu projektipohjaiseen oppimiseen ja yhteistyöhön. Aikaisempaa koodauskokemusta ei edellytetä. Ohjelmaan haki yli 2 200 henkilöä ensimmäisten kuuden viikon aikana. Linda Liukkaan toiveena on, että puolet hyväksytyistä opiskelijoista olisi naisia. Ensimmäiset sata opiskelijaa aloittavat opintonsa lokakuussa 2019..

Kirjassa ”Hello Ruby: Matka tietokoneeseen” Ruby päätyy yhtäkkiä tietokoneen sisälle.

Mitä tapahtuu, kun yhä useammat oppivat koodaamaan?

– Saamme ratkaistavaksemme yhä mielenkiintoisempia ongelmia. Uskon, että henkilöt, jotka eivät mahdu perinteiseen koodaajan muottiin, tulevat jättämään jälkensä. Koodaustaidosta on hyötyä muotisuunnittelijoille, tutkijoille ja artisteille. Mitä monimuotoisempi tietojenkäsittelyala on, sitä enemmän se synnyttää luovuutta.

Onko ohjelmointi mielestäsi demokratian väline?

– Kyllä on, ja siinä kouluilla on suuri merkitys. Meidän on pohdittava, millaiset valmiudet ja taidot kannustavat lapsia osallistumaan aktiivisesti demokraattisessa yhteiskunnassa. Meidän on myös kehitettävä nykyistä työvoimaa. Kaikilla on oltava mahdollisuus oppia.

Mitä muut maat voivat oppia suomalaisesta koulutusjärjestelmästä?

– Tietokoneet ja koodaus otettiin osaksi opetussuunnitelmaa jo vuonna 2006, vaikkei silloin vielä oikein tiedetty, miten opetus toteutettaisiin käytännössä. Päätös osoittautui kuitenkin oikeaksi. Siten onnistuttiin huomaamaan ja kehittämään taitoja, jotka olisivat muuten menneet hukkaan.

Lindan mukaan ohjelmoinnissa ei ole kyse uuden kielen vaan pikemminkin uuden ajattelutavan omaksumisesta.

– Suuri kirjallisuus opettaa empatiaa ja auttaa havainnoimaan maailmaa jonkun toisen silmin. Ohjelmoinnissa maailmaa tarkastellaan tietokoneen näkökulmasta.

Olet sanonut, että nykyajan lapset ovat viimeinen sukupolvi, jotka muistavat tietokoneet perinteisenä näytön ja näppäimistön yhdistelmänä. Miten suhtautumisemme tietokoneisiin tulee muuttumaan?

– Nykyajan lapset juttelevat jo Sirin, Google Homen ja muiden ääniavustajien kanssa. Jos joku olisi sanonut meille, että vuonna 2019 kaikki maailman tieto on saatavillamme ääniohjauksen avulla, se olisi kuulostanut science fictionilta. Suhtautumisemme tietokoneisiin tulee muuttumaan myös jatkossa, eikä muutostahti hidastu. Se on asia, joka on varma.