”Digitaalisuudesta on tulossa kuudes aistimme”

Tulevaisuuden digitaalikauppa avaa aivan uudenlaisia liiketoimintamahdollisuuksia. 

– Digitaalisuudesta on tulossa kuudes aistimme, nämä ratkaisut ovat käytössä kaikkialla, yhteiskunta-analyytikko Stefan Hyttfors toteaa.

Stefan_Hyttfors_Distanshandelsdagen_2014_VNN_875x580.jpg

Stefan Hyttfors.

Digitaalikauppa kasvaa juuri nyt eniten. Jokaisen perinteisestä kaupasta katoavan työpaikan tilalle tulee 1,6 uutta digitaalikaupan työpaikkaa. Tutkimus osoittaa myös, että mitä enemmän digitaalilaitteita meillä on, sitä enemmän me ostamme.

Näistä asioista keskusteltiin Ruotsissa vuonna 2014 järjestetyssä etäkaupan päivän tapahtumassa, jossa luennoi mm. yhteiskunta-analyytikko Stefan Hyttfors.

Hänen mukaansa digitaalisuudesta on tulossa kuudes aistimme.
– Pian voimme kaikki olla jatkuvassa verkkoyhteydessä. Yhteen kytketty yhteiskunta on meidän aikamme vallankumous.
– Parhaillaan kasvavasta sukupolvesta jo joka toinen kolmivuotias on jatkuvasti verkossa, eikä kukaan tyydy liikeideaan, jota ei ole saatavilla digitaalisesti ja globaaleilla markkinoilla.

”Tänään me taistelemme suhteilla”

Stefan Hyttforsin mukaan digitaalinen kaupankäynti on tällä hetkellä globaalia – sille ei kukaan voi tehdä mitään.

– Yritysten on ymmärrettävä se, eivätkä ne voi välttää sitä – vaikka haluaisivatkin.

Digitaalisten mahdollisuuksien lisääntyessä myös asiakkaiden vaatimukset kasvavat.

– Aikaisemmin meidän ei tarvinnut aina tietää kaikkea, mutta nykyään se ei enää toimi. Googlen kautta tehdään joka päivä kolme miljardia kysymystä. Menestystä mitataan yhä enemmän sillä, miten hyvin yritys pystyy sopeutumaan asiakkaidensa tarpeisiin.

Yksi digitaalikaupassa yleistyvä trendi on nk. same-day-delivery eli toimitus samana päivänä.

Toinen menestystekijä ovat muiden asiakkaiden suositukset.
– Sosiaalisuus on ihmisille tärkeä kannustin, ja juuri siksi muiden kuluttajien suositukset painavat niin paljon.

Stefan Hyttfors summaa:
– Kukaan ei tiedä tarkkaan, miltä tulevaisuus näyttää, mutta yksi asia on varma: Kuluttajien ja tuottajien välinen suhde on muuttumassa dramaattisesti, hän sanoo.

Älypuhelin avaa oven tulevaisuuteen

Hän haluaa siirtää huomion tietokoneista ja laitteistoista ihmisiin, ihmisten käyttäytymiseen ja koko digitaaliseen kulttuuriin.
– Kyse on tavallisten ihmisten elämästä. Olemme teknologian käyttäjinä vielä melko kokemattomia, toteaa digitaalimaailmaa tutkiva trendianalyytikko ja mediaohjaaja Christiane Vejlø Kööpenhaminasta.

CD1monatge_smartphone_christiane_V_6779.jpg

Tekniikasta tulee yhä enemmän näkymätöntä, Christiane Vejlø ennustaa. Kännykän pitämistä vieressä kokouksessa on jo alettu pitää huonona tapana. Kuva: Christiaan Dirksen

Hän pyörittää omaa konsulttiyritystä, pitää Elektronista-blogia ja on lisäksi suosittu esitelmöitsijä ja radiojuontaja. Melkein puolet hänen bloginsa lukijoista on naisia, ja naiset ovat hänen mielestään monesti unohdettu kohderyhmä.
– En mielelläni halua tehdä jakoa naisten ja miesten välille, mutta minusta on ongelmallista, että naiset ovat unohdettu kohderyhmä.
Kun Christiane Vejlø osallistui Dellin Kööpenhaminassa järjestämään konferenssiin, hän reagoi vahvasti konferenssiin pestatun koomikon seksistisiin vitseihin.
Hänen asiasta kirjoittamansa blogi sai paljon huomioita ja pakotti Dellin pyytämään yleisöltään anteeksi.
– Yritys ei ollut ajatellut, että konferenssin naispuoliset osanottajat saattaisivat närkästyä vitsailusta. Sama koskee Christiane Vejløn mukaan tekniikkaa.

Miehet aina keskipisteessä

– Naiset ovat tulevaisuudessa teknologian ja arkitekniikan suurkuluttajia. Puhuttaessa uutuuksista ja trendeistä keskipisteessä ovat kuitenkin aina miehet. Se on suuri ongelma, ja naiset ovatkin kyllästyneet siihen, että niin media kuin myös tuotteiden valmistajat ja myyjät pitävät heitä usein tyhminä ja taitamattomina.
Christiane Vejlø teki muutama vuosi sitten naisia ja teknologiaa käsittelevän tutkimuksen, joka julkaistiin e-kirjassa ”Elektronista eller Elektro-not-Kvinder, Teknologi og Trends”. Tutkimuksen mukaan naiset toivovat yrityksiltä helppokäyttöistä tekniikkaa. Kun valmistajat eivät välitä naisten toiveista, he menettävät ostovoimaisen kohderyhmän, joka todellakin tarvitsisi heidän tuotteitaan. Naisten houkutteleminen kliseemäisesti naisellisilla, vaaleanpunaisilla tuotteilla on monista suoranainen loukkaus naisten älykkyyttä kohtaan.
Christiane Vejlø puhuu kuitenkin mieluummin arkkityypeistä kuin sukupuolesta tai iästä. Hän on tunnistanut kolme persoonallisuutta – Elektronista, Elektro-neutraali ja Elektro-not. Ensimmäinen tyyppi on erittäin taitava ja kiinnostunut ja viimeinen taitamaton ja välinpitämätön. Samoilla arkkityypeillä voidaan kuvata myös yrityksiä, Christiane Vejlø toteaa.

Ajattelutapoja on muutettava

– Yrityksillä on monta kertaa vain epämääräinen ajatus siitä, että heidän tulisi olla mukana sosiaalisessa mediassa, mutta ei mitään selvää strategiaa. On tärkeämpää muuttaa ajattelutapoja kuin vain hankkia Twitter-tili tai laatia oma yrityssovellus.
Christiane Vejløn mukaan näitä asioita tulisi pohtia yrityksen johtoryhmässä. Ei riitä, että asioi­ta käsitellään viestintäosastolla. Yritys tarvitsee strategioita, jotka eivät juutu vain yrityksen omaan kertomukseen.
– Blockbuster ei nähnyt yritys­tään uhkaavaa vaaraa. He luulivat, että heillä oli tarpeeksi hyvä tuote ja että asiakkaat jatkaisivat elokuvien vuokraamista ja irtokarkkien ostamista yrityksen liikkeistä. Markkinoille ilmestyi kuitenkin Netflix, joka mullisti koko videoalan, kertoo Christiane Vejlø ja jatkaa, että musiikkiteollisuus kompastui samaan ansaan.
– Yritysten on pysyttävä kehityksen mukana ja pidettävä koko ajan mielessään, ettei mitään saa ilmaiseksi.
Vejlø mainitsee hyvinä esimerkkeinä Maerskin (hyvä Instagramissa), Jabran (hyvä Twitterissä) ja Danske Bankin (käynnisti ensimmäisenä Mobile Pay -mobii­limaksupalvelun). Hänen mukaan­sa älypuhelinten tulo mullisti viestinnän. Ne saivat meidät ajattelemaan uudella tavalla ja odottamaan yrityksiltä uudenlaisia palveluja.

Selftracking vahva trendi

– Älypuhelin on katapultti tulevaisuuteen. Se on helpottanut ihmisten elämää monin tavoin.
Christiane Vejlø uskoo, että käytämme tulevaisuudessa entis­tä enemmän erilaisia sovelluksia, etenkin itsensä mittaamiseen tarkoitettuja nk. selftracking-sovelluksia, joilla voimme mitata kehon toimintoja ja fyysisiä suorituksiamme. Tulossa on myös lisää ja entistä parempia valokuvasovelluksia.
– Varsinkin nuoriso suosii kuvia tekstin sijaan. Se näkyy muun muassa siinä, että Instagram kasvaa nuorison keskuudessa Facebookin kustannuksella. Viimeisin trendi on jakaa kuvia, jotka katoavat heti katsomisen jälkeen. Se on nopeaa informaatiovirtaa, joka ei jätä jälkiä.
– Nuori sukupolvi on joutunut opettelemaan verkon käytön kantapään kautta. Uskon, että he pys­tyvät itse vanhempina ohjaa­maan omia lapsiaan aivan eri tavalla kuin me. Itse he eivät ole saaneet juurikaan apua, koska heidän vanhempiensa sukupolvi osaa nämä asiat vielä huonommin.

Vaatteet täynnä tekniikkaa

Tekniikasta tulee yhä enemmän näkymätöntä, Christiane Vejlø ennustaa. Kännykän pitämistä vieressä kokouksessa on jo alettu pitää huonona tapana. Nuoret pitävät puhelimensa usein äänettömällä voidakseen itse valita, milloin he haluavat olla yhteydessä muihin.
Saattaa olla, että tulevaisuudessa puhelin korvataan samaa tekniikkaa sisältävällä kellolla tai silmälaseilla.
– Vaatteemme täyttyvät tekniikasta. Ne voivat mitata lämpötilaa ja ehkä myös pullistua hieman ilman viiletessä, tai muuntautua yhdestä asiasta toiseksi. Christiane Vejlø tunnustautuu digitaalimaailman ystäväksi.
– Tottahan me istumme nykyään paljon erilaisten näyttöjen ääressä, mutta miten se oikeastaan eroaa esimerkiksi kirjan lukemisesta? Voi olla, että tuhlaamme välillä aikaamme, mutta voimme samalla pitää yhteyttä ystäviimme sosiaalisen median kautta arjen kiireiden keskellä. Voimme olla läsnä, vaikkemme olekaan sitä fyysisesti.
Digitaalimaailman kehityk­sestä Christiane Vejlø sanoo:
– On hukkaan heitettyä aikaa lukea näistä asioista artikkeleita, jotka ovat yli kaksi vuotta vanhoja.

Luovuus kohtaa tehokkuuden

Oikea viesti oikealle henkilölle oikean kanavan kautta – se saattaa kuulostaa yksinkertaiselta.
Mutta miten toimitaan, jos viesti pitää lisäksi sovittaa eri maiden kieli- ja kulttuurieroihin?
Viestintätoimisto AdPeople Worldwide tekee juuri niin eli antaa vastaanottajien päättää, miten he osallistuvat viestintään.

tobias_smidth_fibiger_CDadpeople_stralfors_VNN_875x580.jpg.jpg

Luovuus kohtaa tehokkuuden AdPeople Worldwiden liiketoimintaratkaisussa. Tobias Smidth-Fibiger on Ad People Worldwiden Kööpenhaminan toimiston Group Account Director.

Yrityksellä on kahdeksan toimistoa eri maanosissa sekä Bangladeshissa keskus, jossa suuri osa tuotannosta tapahtuu.

Mainos- ja viestintätoimisto AdPeople Worldwide elää opetustensa mukaan: Toimisto auttaa asiakkaitaan viestimään loppuasiakkaiden kanssa mahdollisimman tehokkaasti laatimalla luovia ratkaisuja ja viestejä, jotka jo alusta alkaen sovitetaan globaaleille markkinoille.

– Nykyajan globalisoidussa ja koko ajan muuttuvassa maailmassa on pidettävä yhteyttä asiakkaisiin heidän haluamallaan tavalla. Vain siten viestinnästä tulee vastaanottajille todella olennaista, toteaa AdPeople Worldwiden Kööpenhaminan toimiston Group Account Director Tobias Smidth-Fibiger.
Yksi toimiston neljästä alueellisesta pääkonttorista sijaitsee Tanskan kansallisareenan Parkenin kuudennessa kerroksessa. Kolme muuta sijaitsevat Singaporessa sekä Austinissa ja Miamissa Yhdysvalloissa.

Tiivistä yhteistyötä

Vuonna 1999 perustetulla toimistolla on pääkonttoreiden lisäksi myös muutamia muita toimistoja eri puolilla maailmaa, mm. New Yorkissa, Tokiossa, Shanghaissa ja Bangaloressa. Lisäksi toimistolla on Bangladeshin Dhakassa 300 henkilöä työllistävä tuotantokeskus, jossa suuri osa tuotannosta tapahtuu.

– Kaikki toimistot tekevät tiivistä yhteistyötä, mikä on edellytyksenä toimintamme sujumiselle. Voidaksemme auttaa asiakkaitamme viestimään omien asiakkaidensa kanssa eri markkinoilla ja eri kanavien kautta meidän on itse toimittava samoin, jatkaa Tobias Smdth- Fibiger samalla, kun hän esittelee Kööpenhaminan Parken-areenan kahdessa kerroksessa sijaitsevaa toimistoa. Toimiston runsaat 100 työntekijää tulevat yli 20 eri maasta.

– Henkilöstön monimuotoisuus on yksi vahvuuksistamme. Yritysten asiakkaat määrittelevät nykyään niiden brändin – halusipa yritys sitä tai ei. Haasteena on viestiä asiakkaille heidän ehdoillaan maailmassa, jossa asiakkaiden käyttäytyminen koko ajan muuttuu.

Sanoman oikeanlainen kääntäminen tärkeää

AdPeople Worldwide kuvaa työskentelytapaansa nimellä transcreation. Mainostoimistojen ja markkinoijien nykyään yleisesti käyttämällä käsitteellä tarkoitetaan prosessia, jossa sanoma käännetään eri kielille sen sisällön, tyylin, sävyn tai asiayhteyden muuttumatta.

– Se edellyttää maailmassa vallitsevien maantieteellisten erojen ja kulttuurierojen ymmärtämistä. Tämä on toimintamme ydin. Viestinnässä käytetään eri puolilla maailmaa samoja kanavia – mutta viestintätavat eroavat toisistaan niin kauan kuin maailmassa on eri kieliä ja kulttuureja.

Tobias Smidth-Fibiger näyttää asian selkeyttämiseksi AdPeople Worldwiden käyttämän työskentelymallin. Se on pyramidi, jossa luova idea ja konsepti ovat ylimpänä. Sen jälkeen laaditaan kampanjan sanoma. Sanoman sisällöstä keskustellaan eri maissa toimivien toimistojen kanssa, jotta kullekin kohderyhmälle löydetään oikea asiayhteys eli konteksti.

– Mainostoimistoissa on jo pitkään ollut vallalla ajatus ”Content is king”. Nyt asia on muuttumassa – sanoma on edelleen tärkeä, mutta asiayhteyden merkitys kasvaa koko ajan. Nykyään sanotaankin: ”Content is queen – context is king”. Nykyajan yhä globaalimmassa maailmassa ei voi enää vain huutaa sanomaansa maailmalle tietämättä, että se osuu oikeaan. Tekniikka kehittyy nopeasti, ja siksi viestintää
on sovitettava kohderyhmälle ja samalla on opittava ymmärtämään milloin, missä ja miten loppuasiakas on viesteille vastaanottavainen.

Tämä johtuu Tobias Smidth-Fibigerin mukaan siitä, että ihmiset suhtautuvat saamaansa viestintään nykyään yhä kriittisemmin. Haluamme myös itse päättää, milloin otamme viestit vastaan.

– Tanskassa esimerkiksi tv-ohjelmien ja elokuvien digitaalinen suoratoistopalvelu Netflix on mullistanut television katsomisen. Katsojat voivat nyt itse päättää, mitä he televisiosta katsovat – mihin vuorokaudenaikaan tahansa ja ilman mainoskatkoja. Perinteisten tv-kanavien lähetykset eivät ole silloin yhtä kiinnostavia.

Paikalliset toimijat avuksi

IT-jätti Dell on yksi AdPeople Worldwiden asiakkaista, joka on käyttänyt transcreationia monissa kampanjoissaan.

Yhdessä uusimmista Dell pyrkii vahvistamaan brändiään pienten ja keskisuurten yritysten keskuudessa.
Kampanjassa yritys antaa noin sadan paikallisesti toimivan hyvin menestyvän yrityksen mainostaa itseään.

– Haasteenamme oli toisaalta löytää paikallisia toimijoita, jotka voivat olla inspiroivia esikuvia omalle kohderyhmälleen, ja toisaalta sovittaa sanoma maantieteellisiin ja kulttuurisiin eroihin.
Varmistaakseen, että sanoma osuu oikeaan ja että prosessi hoituu mahdollisimman tehokkaasti AdPeople Worldwide käyttää omaa Brandshare-nimistä alustaa.

Sen avulla myös toimiston asiakkaat näkevät prosessin kaikki vaiheet ja voivat antaa niille hyväksyntänsä.

– Alusta on meidän tukipilarimme. Voimme sen avulla toimia aina samalla tavalla riippumatta siitä, kuka on asiakas, mikä on tehtävän luonne tai ketkä toimistot tehtävään osallistuvat.

Kaikki hoituu sisäisesti

Kööpenhaminan pääkonttorin kokoushuoneille on annettu maailman eri kaupungeista muistuttavat nimet: Singapore, New York, Tokyo jne. Toimiston menestystekijänä on kuitenkin yhteinen työskentelytapa.

– Emme käytä ulkopuolisia kääntäjiä ja kirjoittajia vaan hoidamme kaiken yrityksemme paikallisen henkilöstön voimin. Soittelemme usein toisillemme ja kysymme toistemme mielipiteitä.
Yritämme ennen kaikkea ymmärtää asiakkaiden käyttäytymistä. Vasta sen jälkeen sanoma sovitetaan vastaanottajan viestintätottumuksiin.

Kysymyksiä voi olla paljonkin:
– Mitä kanavia loppukuluttaja käyttää? Lehtiä, internetiä, YouTubea? Milloin hän niitä käyttää? Millaisia odotuksia hänellä on? Ja mitä me haluamme vastaanottajan tekevän saamallaan viestillä? Mitä olennaisempi sanomamme on paikallisesti, sitä avoimemmin vastaanottaja siihen suhtautuu.

Tobias Smidth-Fibiger huomauttaa kuitenkin, että viestin sovittaminen paikallisiin oloihin on yleensä kustannuskysymys. Valintaa ohjaavat myös brändin suuruus ja yrityksen kohderyhmät.

– Coca-Cola on hyvä esimerkki. Niin iso yritys voi järjestää sekä isoja maailmanlaajuisia kampanjoita että pienempiä paikallisia aktiviteetteja. Muille vähemmän tunnetuille brändeille voi olla edullisempaa sovittaa yksi pääkampanja monille maantieteellisille alueille.

Loppupäätelmänä voidaan todeta: Mitä paremmin sanoma on sovitettu paikallisiin olosuhteisiin, sen parempi.

– Sanomasta tulee kohderyhmälle todella olennainen vasta kun puhumme vastaanottajan kanssa hänen ehdoillaan, Tobias Smidth-Fibiger toteaa.

Täällä kehitetään tulevaisuuden kaupankäyntiä

Taikapeilit ja radiolähettimillä varustetut etiketit ovat kaksi apuvälinettä, joita Boråsin Handelslabbet käyttää tutkiessaan tulevaisuuden kaupankäyntiä. Tavoitteena on ostoprosessin helpottaminen ja asiakaselämyksen parantaminen.

siir_boras_shopping_of_the_future-875x580.jpg

Handelslabbet on Boråsin korkeakoulun Swedish Institute for Innovative Retailing (SIIR) -laitoksen testilaboratorio.

Taikapeilit ja radiolähettimillä varustetut etiketit ovat kaksi apuvälinettä, joita Boråsin Handelslabbet käyttää tutkiessaan tulevaisuuden kaupankäyntiä. Tavoitteena on ostoprosessin helpottaminen ja asiakaselämyksen parantaminen.

Boråsin korkeakoulun kirjastossa on huone, joka näyttää ensi silmäykseltä aivan tavalliselta myymälältä. Itse asiassa se kuitenkin on kaupan alan tutkimuksen testilaboratorio, jossa tutkijat ja yritykset pyrkivät yhdessä oppimaan lisää kuluttajien käyttäytymisestä.
– Handelslabbet on kohtauspaikka kaikille, jotka haluavat oppia lisää tulevaisuuden kaupankäynnistä.Teemme paljon yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa, kertoo Boråsin korkeakoulun Swedish Institute for Innovative Retailing (SIIR) -laitoksen kaupan tutkija Malin Sundström.

Uusi tekniikka helpottaa arkea

Mitä myymälöissä asioivat haluavat tuotteista tietää? Onko tarve erilainen,jos tuote ostetaan verkosta? Miten kuluttajat oikeastaan käyttävät QR-koodeja?
Muun muassa näihin kysymyksiin tutkijat etsivät vastauksia yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa. Tavoitteena on tehdä kauppaan ja kuluttajakäyttäytymiseen liittyvää tutkimusta sekä levittää tutkimustuloksia kaikille kaupan alan toimijoille ja muille kiinnostuneille.

– Tutkimme paljon niin kutsuttuja sähköisen kaupan innovaatioita, mutta pyrimme myös parantamaan fyysisten myymälöiden tarjoamaa asiakaselämystä, Malin Sundström kertoo.

– Tutkimme ennen kaikkea, miten modernilla tekniikalla voidaan parantaa asiakkaiden myymälässä saamaa elämystä. Teemme testejä erilaisten kuluttajaryhmien keskuudessa. Käytämme esimerkiksi Eye tracking -testejä ja niitä täydentäviä haastatteluja saadaksemme selville, miten eri kohderyhmät asioivat verkkomyymälöissä.

Maaginen peili

Tulevaisuuden kauppa on yksi tutkimusalueista. Siinä käytetään apuna digitaali- työkaluja, sekä nk. business intelligence -tekniikoita, -prosesseja ja -menetelmiä, joiden avulla organisaatiot ja yritykset oppivat paremmin ymmärtämään omaa toimintaansa ja ympäröivää maailmaa.

Malin Sundström esittelee kollegansa Anita Radonin kanssa Handelslabbetin digitaalisen sovituskopin. Sovituskopin tv-näyttö toimii nk. taikapeilinä, jossa näkyy filmattu kuva asiakkaasta. Parilla yksinkertaisella kädenliikkeellä henkilö voi valita, mitä vaatteita hän haluaa sovittaa, pukea vaatteet päälleen ja riisua ne,vaihdella kokoja ja käännellä kehoaan nähdäkseen, miten vaatteet istuvat.

– Käytämme samaa tekniikkaa kuin useissa markkinoilla nykyisin olevissa tv-pelikonsoleissa. Tekniikka on leviämässä myös fyysisiin myymälöihin, Malin Sundström kertoo. On kuitenkin tärkeää ymmärtää, onko tällaisista peileistä iloa asiakkaille ja millä tavalla siinä tapauksessa. Pyrimme myös selvittämään,voivatko yritykset periä palvelusta maksun.

Apua tarjoavat etiketit

Myös Handelslabbetin fyysisessä myymälässä olevat tuotteet sisältävät erilaisia teknisiä ratkaisuja. RFID-etikettien (Radio Frequency Identification) avulla asiakkaat saavat tietoa tuotteista, kun etiketti laitetaan myymälän tiskille tai skannataan erityisessä lukulaitteessa.

Anita Radon näyttää, miten tämä toimii.
– Jos henkilöllä esimerkiksi on joku allergia, hän voi saada tähän liittyvän varoituksen. Kun toiminto on kytketty kanta-asiakaskorttiin, asiakas voi saada samalla vinkkejä muista sopivista tuotteista tai erikoistarjouksista.
RFID-etikettiä voidaan käyttää myös sovituskopissa. Kosketusnäytön kautta asiakas voi saada vinkkejä sopivista asusteista, nähdä muiden myymälöiden varastotilanteen tai pyytää henkilökuntaa tuomaan koppiin toisen koon.

– Testaamme tätä parhaillaan lapsiperheillä nähdäksemme, miten voimme helpottaa heidän ostamistaan. Kaikki vanhemmat tietävät, miten hikistä hommaa sovituskopin ja vaatetelineiden välillä juokseminen on oltaessa ostoksilla lasten kanssa, Malin Sundström sanoo.

Toiminto voidaan liittää myös verkkomyymälään, jolloin asiakas voi myymälässä ollessaan ostaa tuotteen verkkokaupasta ja saada sen kotiosoitteeseensa.

Asiakaselämyksiltä odotetaan yhä enemmän

Juuri fyysisten myymälöiden ja verkkokaupan yhdistelmä kiinnostaa SIIRin tutkijoita erityisen paljon.

– ”Retail is everywear”. Fyysisen ja sähköisen kaupan rajat ovat hämärtymässä. Verkkokaupat alkavat yhä enemmän käyttää esittelytiloja eli showroomeja, ja fyysiset myymälät hyödyntävät uutta teknologiaa tarjotakseen kanavan myös sähköistä kaupankäyntiä suosiville.

Malin Sundström korostaa myös, miten tärkeää yrityksille on käyttää asiakasviestinnässä monia eri kanavia ja pystyä koordinoimaan kaikki myyntikanavansa.

– Ollessamme ostoksilla meidän on pystyttävä tunnistamaan yrityksen brändi niin myymälässä ja sähköisissä kanavissa kuin myös yrityksen showroomissa. Fyysisen myymälän ja verkkokaupan rajojen hämärtyessä on entistä tärkeämpää pyrkiä vahvistamaan asiakkaiden saamaa elämystä.

Tulevaisuus on täällä

Automatisoidut asiakassuhteet, sosiaaliset mediat ja uudenlainen ostokäyttäytyminen. Digitaalisia työkaluja hyödyntävillä yrityksillä on suuret mahdollisuudet kehittää uusia palveluja ja etabloitua uusille markkinoille. Näin sanoo internet-yrittäjä Ola Ahlvarsson.

ola_ahlvarsson_Stralfors_VNN_875x580.jpg

Ola Ahlvarsson.

Ennen kauppias myi tuotteita vain myymäläänsä ostamaan saapuneille asiakkaille. Globalisaation ja nykytekniikan myötä sama liikkeenharjoittaja voi teoriassa myydä tuotteitaan nykyisin kenelle tahansa koko maailmassa. Samalla hän joutuu kuitenkin kilpailemaan eri puolilla maailmaa toimivien yritysten kanssa, Ola Ahlvarsson sanoo.

Uusia edellytyksiä ja mahdollisuuksia hyödyntävillä yrityksillä on käytössään globaalit markkinat ja valtavasti potentiaalia. Vanhaan tehottomaan malliin tyytyvät toimijat eivät puolestaan juurikaan kiinnosta asiakkaita tai potentiaalisia työntekijöitä.

– Ne, joilla on rohkeutta ja ymmärrystä – ja sen lisäksi onnea – voivat saavuttaa miltei mitä tahansa. Niille, jotka jäävät odottelemaan sivustakatsojina, tulee suuria vaikeuksia parhaillaan tapahtuvien muutosten keskellä.

Musiikkiala hyvä esimerkki

Ola Ahlvarsson toteaa, että esimerkiksi musiikkialalla digitalisoinnissa on edetty muita pidemmälle. Ensin siirryttiin LPlevyistä CD-levyihin, ja sen jälkeen piraattikopiointi oli vähällä viedä jalat alta koko musiikkibisnekseltä. Spotify-palvelun lanseerauksen jälkeen alalla kuitenkin eletään taas kissanpäiviä. Kannattavuus on parantunut, musiikkia on helpommin saatavilla ja sitä kuunnellaan enemmän kuin koskaan.

Spotify on myös esimerkki siitä, että yhä useammat nuoren sukupolven edustajat haluavat saada erilaisten tuotteiden käyttöoikeuksia tuotteita kuitenkaan ostamatta. Voimme esimerkiksi nykyään kuunnella musiikkia, mutta emme omista sitä. Autopoolit ovat toinen esimerkki, jossa osakkaat ostavat auton käyttöoikeuden mutta eivät itse autoa.

– Ala toisensa jälkeen muuttuu, ja kaikkien yritysten, ei vain perinteisten internet- yritysten, on valmistauduttava verkon käytön yleistymiseen.

Suositukset leviävät nopeasti

Kuluttajat saavat jo nyt yhä enemmän vaikutteita toisiltaan, ja tämä trendi vain yleistyy tulevaisuudessa, Ola Ahlvarsson tuumii.

– Elämme globaalissa maailmassa, jossa muiden suositukset ja mielipiteet leviävät nopeasti. Tulevaisuudessa asiakkailla on vieläkin enemmän tietoa.

Myös mobiilin maksuliikenteen nopea yleistyminen vaikuttaa ostokäyttäytymiseen. Se helpottaa maksamista mutta lisää samalla matkapuhelimen sosiaalista roolia. Ystäväsi pystyvät näkemään, mitä sinä ostat ja mistä. Myös myymälät oppivat tuntemaan sinut ja pystyvät seuraamaan tekemiäsi ostoksia. Siten ne voivat lähettää kännykkääsi sinua todennäköisesti kiinnostavia tarjouksia.

– Ehdotusten määrä kasvaa sitä mukaa kuin puhelin oppii meistä enemmän. Tulevaisuudessa Ibizan lennon ostanut voi saada hetken kuluttua kännykkäänsä tarjouksia sopivista majoitusvaihtoehdoista ja paikallisista aktiviteeteista.

Automaattista viestintää

Yrityksille kehitys merkitsee sitä, että suurempi osa kaupanteosta ja viestinnästä tapahtuu tulevaisuudessa koneellisesti, Ola Ahlvarsson ennustaa. Coca-Colaautomaatti voi esimerkiksi ilmoittaa juomia toimittavalle autolle täytön tarpeesta, ja tilaus lisätään sen jälkeen automaattisesti auton ajosuunnitelmaan.

– Tai voin yrittäjänä tilata Googlelta tietynlaisten henkilöiden klikkauksia, ja kun myyntini sen jälkeen kasvaa, rahaa siirtyy automaattisesti myös Googlelle, vaikkeivät he ehkä edes tiedä, että olen heidän asiakkaansa. Tämäntyyppiset automaattiset asiakassuhteet ovat kasvussa.

Entistä tiiviimpää yhteistyötä

Ola Ahlvarsson on vakuuttunut siitä, että yritykset tulevat vastaisuudessa tekemään entistä tiiviimpää yhteistyötä sekä omien asiakkaidensa että muilla aloilla toimivien yrittäjien ja yritysten kanssa. Pysyäkseen kehityksen mukana suurten perinteisten yritysten on tajuttava, etteivät kaikki innovaatiot voi tulla yritykseltä itseltään, hän toteaa.

– Heidän on toimittava avoimemmin, edistettävä yrittäjähenkisyyttä työpaikoillaan ja suunniteltava tulevaisuutta. Tulevaisuuden tarjoamat uudet jännittävät mahdollisuudet ovat monesti ristiriidassa päivittäisen toiminnan kanssa, mutta niiden on kuljettava käsi kädessä. Kyseessähän on huomispäivän business-as-usual.

Ola Ahlvarsson toteaa, ettei mikään aikaisempi sukupolvi ole kokenut nykyisen kaltaista tekniikkakehitystä ja muutostahtia.

– On mahtavaa saada elää tätä aikaa. Bill Gates on sanonut, että ”kymmenen lähivuoden aikana tulee tapahtumaan enemmän kuin viimeksi kuluneen viidenkymmenen vuoden aikana”. Olen vakuuttunut siitä, että hän on oikeassa.