Oletko ymmärtänyt digitalisoinnin käsitteen väärin?

Analogisen palvelun muuttaminen digitaaliseksi on pelkkä tekninen muutos. Digitalisointi alkaa kunnolla vasta kun yritys omaksuu internet-sukupolven käyttäytymisen. Näin väittää TEDx-puhuja Ashkan Fardost, joka on digitalisoinnin ja disruptiivisen tekniikan asiantuntija.

Ashkan-875x580.png

Ashkan Fardost on innovaatioista ja digitalisoinnista luennoiva tutkija ja TEDx-puhuja. P2P-sivustoilla 1990-luvun alussa hengailleille hän on myös pienoinen legenda – tunnettu nuorena muusikkona, joka onnistui tunkeutumaan Napsterin tiedostonjakopalveluun ja lisäämään omia biisejään maailmankuulujen artistien albumeihin. Hänen musiikkinsa levisi maailmalle, ja pian hän jo solmi levytyssopimuksen sekä EMI:n että Armada Musicin kanssa. 

20 vuotta myöhemmin digitalisointi kiinnostaa edelleen, vaikka muusikon ura onkin jo ohi.

Digitalisoinnin perustana ei ole itse tekniikka vaan sen vaikutus ihmisten käyttäytymiseen, Ashkan Fardost toteaa. 

Nörttikulttuuri, johon hän aikoinaan itse kuului lainatessaan Kistan kirjaston tietokonetta, on levinnyt nykyään koko kansan keskuuteen. Kaikilla lapsilla on jo pienestä pitäen käytössään älypuhelin ja tabletti.

Paljon on tapahtunut, mutta yhteiskunta ei ole pysynyt kehityksen mukana. Analogisen palvelun muuttaminen digitaaliseksi ei ole samaa kuin digitalisointi. 

Korostaakseen eroa Ashkan Fardost käyttää termiä digitointi puhuessaan teknisestä muutoksesta, kun taas digitalisointi käsittää myös yhteiskuntamuutoksen, joka edellyttää monella tasolla aivan uudenlaista ajattelua. Yhteiskuntatasolla digitalisointi tarkoittaa sitä, miten me tulevaisuudessa asumme, luomme uutta, elämme ja työskentelemme. Internet on yhdistänyt kolmen miljardin ihmisen aivot yhdeksi suureksi kollektiiviseksi tietoisuudeksi, ja sen aiheuttamat seuraukset ovat valtavat.

Digitaaliset heimot levittävät tietoa

Teini-iässä Ashkan Fardost menetti kunnioituksen uutisissa ja koulussa tarjottua tietoa kohtaan, kun hän itse pystyi etsimään tietoa verkosta ja vertailemaan eli lähteitä keskenään. Hän alkoi vaistomaisesti harjoittaa lähdekritiikkiä ja pystyi oppimaan tarvitsemansa asiat heti odottamatta aikuisten selityksiä.

Kun ihmiset pyytävät minua kertomaan teknisestä prosessista, minä muistelen omaa lapsuuttani. Digitalisaation pitää sisältää myös kaikki ihmisten käyttäytymiseen ja odotuksiin vaikuttavat asiat. 

Monissa tapauksissa kehitystä vievät eteenpäin pienet epäviralliset verkkoyhteisöt. Ashkan Fardost kuvaa yhteisöjä digitaalisina heimoina, joista jokainen löytää kaltaisiaan riippumatta siitä, mille asialle hän päättää omistautua. Hotellien mattoja arvostelevasta ryhmästä nuorten mangayhteisöön. Mikään aihe ei ole liian suppea tai erikoinen. 

Mikä erottaa ihmisen koneesta?

Ihmisten kannustimena ei Ashkan Fardostin mukaan ole klassinen tarvepyramidi, joka koostuu ruoasta, rakkaudesta, arvostuksesta, turvallisuudesta ja rahasta. 

Se on vain pintaa. Me ihmiset haluamme ratkaista konfliktin, joka syntyy, kun tiedostamme kuolevaisuutemme. Teemme sen käynnistämällä ikuisuusprojekteja. 

Juuri tässä olemassaolon ytimessä Ashkan Fardost haluaa tarkastella digitalisaation vaikutuksia ihmisiin. 

Turvallisuus, vakaus ja kiinteä palkka olivat ennen tärkeimpiä tekijöitä pystyäksemme elättämään perheemme ja luomaan hyvinvointia. Nyt se voi olla Teslan kaltainen keksintö, joka auttaa meitä pääsemään eroon fossiilisista polttoaineista ja pelastamaan maailman. 

Työnantaja ei ole enää vain palkanmaksaja. Internetissä näemme, kuinka muut toteuttavat itseään. Se avaa uusia näkökulmia, Ashkan Fardost huomauttaa.

Turvallisuus on ihmisille edelleen tärkeää, mutta jos nuoret eivät saa olla luovia ja toteuttaa itseään, he vaihtavat työpaikkaa. 

Digitaalisessa heimoyhteisössä me luomme uutta toisillemme ja toistemme kanssa. Se on jatkuvaa vuoropuhelua. Kuluttajat eivät halua olla tekemisissä yritysten kanssa, jotka eivät kuuntele heitä. Yhteiskehittely synnyttää lojaaliutta. Yritykset, jotka eivät halua uudistua, jäävät sellaisten pienempien yritysten jalkoihin, jotka pystyvät nopeasti reagoimaan asiakkaiden tarpeisiin.

Yksi hyvä esimerkki on Max-hampurilaisketju, joka otti valikoimaansa uuden version oumph-purilaisestaan vegaaniasiakkaidensa aloitteesta.

Verkossa levinnyt resepti oli innostanut monet tilaamaan saman erikoisversion hampurilaisketjun ravintoloissa, Ashkan Fardost kertoo.

Nyt oumph-purilainen kuuluu ketjun vakiotarjontaan. Nopea toiminta loi aivan uudenlaista asiakasuskollisuutta verrattuna siihen, että ketju olisi antanut tähtikokin suunnitella taas uudenlaiset ranskalaiset. Kuluttajat huomasivat, että yritys kuuntelee heitä ja että he pystyvät vaikuttamaan.

Nopea toiminta edellyttää yritykseltä valppautta.

Työntekijöille on annettava lupa testata ideoitaan eikä niihin saa suhtautua liian kankeasti, Ashkan Fardost toteaa.

Yksi tällaisen kehityksen kärjessä oleva yritys on brittiläinen lentoja huoltoyhtiö Virgin. Vuonna 2014 yrityksen toimitusjohtaja Richard Branson päätti luopua kiinteistä työajoista ja antaa työntekijöiden työskennellä missä ja milloin he itse haluavat. 

Kun verkkoyhteydet toimivat, meidän ei tarvitse enää istua kirjoituspöytiemme ääressä yhdeksästä viiteen. Työnantajan kannalta on tärkeintä, että viikon työt tulevat tehtyä. Motivaatiota syntyy yhteisestä visiosta ja siitä, että työntekijöillä on mahdollisuus vaikuttaa luovalla tavalla vision toteutumiseen. 

Ashkan Fardost antaa neuvon yrityksille, jotka haluavat onnistua digitalisaatiossa: älä pelkästään seuraa viimeisimpiä tekniikkatrendejä vaan ota lisäksi selvää siitä, miten internet-sukupolvi haluaa toteuttaa itseään.