Kun tekniikka saa ­aikaan paniikin

Christopher Ferguson työskentelee psykologian professorina Stetson Universityssa Floridassa. Christopher on pitkään opiskellut uuden teknologian vaikutuksia ihmisiin, muihinkin kuin lapsiin. Lisäksi hän on ollut kirjoittamassa kirjaa Moral Combat: Why the War on Violent Video Games is Wrong.

Christopher Ferguson.jpg

Christopher Ferguson. Kuva: Stetson University.

Miksi pelkäämme uutta teknologiaa?

– Uuden tekniikan esittely johtaa usein voimakkaaseen reaktioon yhteiskunnan taholta. Älypuhelin huolestuttaa meitä nykyään yhtä paljon kuin puhelin aikoinaan sen ajan ihmisiä. Ja noin 200 vuotta sitten pelättiin, että ihmiset pysyisivät kaiket päivät neljän seinän sisällä lukemassa kaunokirjallisuutta. Sanomme samoja asioita kerta toisensa jälkeen.

Chris käyttää sanaa ”teknopaniikki” kuvaamaan henkilöitä, jotka pelkäävät uutta tekniikkaa.

– Heidän huolensa johtuu ennen kaikkea siitä, että he haluavat suojella vaaravyöhykkeessä olevia ryhmiä. Historian valossa se on tarkoittanut naisia ja vähemmistöjä. Naiset eivät saaneet lukea kirjoja, koska ajateltiin, että heidän on vaikea erottaa mielikuvitusta ja todellisuutta toisistaan.

Chris on tutkimuksessaan tarkastellut useita äärimmäisiä havaintoja, joiden mukaan älypuhelimet turmelevat nuoren sukupolven ja aiheuttavat itsemurhia. Hänen mielestään se muistuttaa hardrockin aiheuttamaa moraalipaniikkia 1980-luvulla. Ihmiset pelkäävät sellaista, mitä eivät ymmärrä.

– Vanhetessaan ihmisen on vaikea pysyä kärryillä maailmanmenosta. Sellainen, mitä emme ymmärrä, voi olla pelottavaa. Ja tekniikka kehittyy nykyään niin nopeasti. Asia on helpompi hyväksyä vasta silloin kun sen ymmärtää.

Christopher Fergusonin mukaan asiat on laitettava oikeaan perspektiiviin.

– Nykyään saatamme nauraa asioille, joita vanhempamme pelkäsivät, koska heidän reaktionsa vaikuttavat naurettavilta. Mutta reagoimme itse samalla tavalla uusiin asioihin, joita emme ymmärrä.

Tekoäly, automaatio ja itseajavat autot ovat teknologioita, jotka tehokkuudellaan haastavat monia aloja. 1800-luvun luddiittien tavoin monet ovat huolissaan siitä, miten uusi tekniikka tulee vaikuttamaan heidän työhönsä.

– Haasteita on paljon, mutta ongelmana ei ole uusi teknologia vaan se, että emme panosta riittävästi omaan kouluttautumiseemme. Keskitymme mieluummin siihen, mikä on uutta ja äkillistä, emmekä käsittele jäljelle jääviä asioita. 

Chrisin mielestä meillä on valtavan suuret odotukset uudelta teknologialta. Hän sanoo, että meidän täytyy sopeutua siihen, että tiedossa on onnettomuuksia.

– Vaikka itseajavat autot aiheuttavat 90 prosenttia vähemmän onnettomuuksia, ihmiset tulevat olemaan tyrmistyneitä jäljelle jäävistä kymmenestä prosentista. Olemme tottuneet siihen, että lentokone lentää suurimmaksi osaksi itsekseen, mutta se ei vaivaa meitä, koska ohjaamossa on lentäjä. Meistä on mukava ajatella, että hallinta on ihmisellä.

Chris Fergusson uskoo, että altistaminen ja koulutus saavat ihmiset tuntemaan olonsa mukavammaksi. Silloin uudet asiat eivät tunnu niin kamalilta ja ihmiset näkevät uuden tekniikan positiiviset vaikutukset.

 

Tekniikan pelkoa kautta aikojen 

Tutustu innovaatioihin ja ilmiöihin, jotka ovat herättäneet pelkoa ihmisissä – entisaikojen kreikkalaisista meidän päiviimme.

260 ennen – Kristusta Kirjoitettu kieli

Jo Sokrateen aikoina ihmiset olivat huolissaan kirjoitettujen sanojen merkityksestä. Kreikkalainen filosofi oli sitä mieltä, että kirjoitus erotti informaation lähteestään eli siitä, joka puhui. Hänen mukaansa kirjoittaminen johtaisi ihmisten muistin huononemiseen, koska heidän ei tarvitsisi muistaa, mitä aikoisivat sanoa.

1790-luku – Seikkailukirjat

Seikkailuromaanien tullessa yhä suositummiksi ja suuntautuessa yhä nuoremmalle kohderyhmälle vanhemmat pelkäsivät, että heidän lapsensa alkaisivat lukea lakkaamatta. Silloin he eivät enää hoitaisi kotiaskareitaan.

1811 – Kangaspuut

Luddiitit oli Nottinghamista alkunsa saanut työläisten liike. Luddiitit olivat tekstiilityöntekijöitä, jotka tuhosivat kangaspuita protestinaan. He pelkäsivät, että heidän käsityötään ei enää arvostettaisi, jos työt tehtäisiin koneilla. Luddiitit eivät vastustaneet itse tekniikkaa, vaan sitä, ettei tekniikka ottanut ihmisiä huomioon. Liike sai osakseen voimakasta vastustusta ennaltaehkäisevien lakien, teloitusten ja karkotusten muodossa.

1870-luku – Puhelin

Ruotsin ensimmäinen puhelin otettiin käyttöön Tukholmassa vuonna 1877, mutta kului aikaa, ennen kuin ihmiset hyväksyivät tekniikan omakseen. Monet, etenkin vanhemmat ihmiset, olivat epäileviä pelätessään, että puhelimesta saisi sähköiskun. Siihen aikaan maanviljelijät ja maanomistajat sabotoivat puhelinlinjoja estääkseen niiden vetämisen mailleen. Papit pitivät puhelinta paholaisen työkaluna. 

1920-luku – Sanaristikko

”Sanaristikot orjuuttavat Amerikan” huusi Tamworth Heraldin otsikko vuonna 1924. Nyt oltiin menty liian pitkälle. Se, mikä aiemmin oli ollut vain lyhytaikaista hupia, oli levinnyt maahan myrskyn lailla. Ihmiset istuivat ratkomassa sanaristikoita joka paikassa vuorokauden ympäri – kirkossakin! Toistensa kanssa juttelemisen ja työn tekemisen sijasta ihmiset istuivat kuin liimattuna sanaristikoidensa ääressä.

1960-luku – Televisio

Monet ovat leikkisästi saaneet kuulla, että liiallinen television katselu voi tehdä silmistä neliskanttiset. Pelko sai alkunsa vuonna 1967, jolloin General Electric -yritys toimitti viallisen televisiomallin, joka säteili vaarallisia röntgenaaltoja. Sen vuoksi yritys antoi varoituksen, ettei liian lähellä televisiota kannattanut istua. General Electric julkaisi 90 000 televisiota kattavan takaisinkutsun, jonka seurauksena ongelma korjattiin, mutta pelko jäi elämään. 

1996 – Kloonit

Skotlannissa oli ”maailman tunnetuin lammas”. Se oli ensimmäinen nisäkäs, joka oli syntynyt aikuisen eläimen solusta tehdyn kloonauksen tuloksena. 277 yrityksen jälkeen Dolly oli ensimmäinen tällainen aikuiseksi elävä lammas. Kuullessaan uutisen fyysikko Richard Seed lupasi kloonata ensimmäisen kerran ihmisen 18 kuukauden kuluessa. Kaiken lisäksi hän aikoi kloonata itsensä. Sitä ei tapahtunut, mutta Dolly antoi runsaasti aihetta kloonaukseen liittyville keskusteluille ja peloille.

2018 – Itseajavat autot

Itseajava auto aiheutti kuolemaan johtaneen onnettomuuden Arizonan Tempessä maaliskuussa 2018. Ohjauspyörän takana oli miespuolinen testikuljettaja, mutta auto törmäsi silti 49-vuotiaaseen naiseen tämän ollessa ylittämässä katua. Videomateriaali osoittaa, että testikuljettajan keskittyminen oli herpaantunut eikä hänen katseensa ollut tiessä. Auton olisi pitänyt havaita nainen. Onnettomuuden jälkeen Über laittoi projektinsa jäihin monessa kaupungissa.