Paperilla vai sähköisesti – mikä on ympäristölle parasta?

Paperisen ratkaisun vaihtaminen verkkoratkaisuun ei ole kestävyysnäkökulmasta aina paras ratkaisu.
– IT-ratkaisu ei ole ympäristön kannalta ilmainen, toteaa kestävän kehityksen parissa toimiva mediatekniikan ja graafisen tuotannon tekniikan tohtori Maria Enroth.

Ihmiset ajattelevat usein, että heille näkymättömiä asioita ei ole olemassakaan. Sen vuoksi keskustelu Internetin ja muiden IT-ratkaisujen kestävyysnäkökohdista on herännyt vasta viime aikoina. Oletamme aina, että on ympäristöystävällisempää toimittaa asioita verkon kautta kuin tulosteina. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa. Painotuotteet voivat tietyissä tapauksissa säästää ympäristöä enemmän kuin sähköiset mediat.
Eräs amerikkalainen tutkija totesi hiljattain tekemässään tutkimuksessa, että kaksi Google-hakua kuluttaa yhtä paljon energiaa kuin teevesikupillisen keittäminen.
– Tämäntyyppiset tiedot avaavat silmämme. Ajattelemme, että hyvänen aika, minähän
teen päivittäin valtavan määrän Google-hakuja, Maria Enroth toteaa.

Tähän mennessä ei ole juurikaan tutkittu sähköisten medioiden ympäristökuormitusta. Viime aikoina on kuitenkin tehty yhä enemmän erityyppisiä tuotteita ja palveluja vertailevia tutkimuksia. Esimerkiksi Åsa Moberg johti Tukholman kuninkaallisessa teknillisessä korkeakoulussa KTH:ssa tehtyä tutkimusta, jossa vertailtiin tilattua päivälehteä lehden lukemiseen verkossa ja sähköiseltä lukulaittelta.


– Taitekohta oli noin 30 minuutissa. Jos verkkolehteä luettiin sitä kauemmin, painettu lehti oli ympäristön kannalta parempi ratkaisu. Sähköinen lukulaite puolestaan oli tässä tutkimuksessa kaikkein ympäristötehokkain vaihtoehto, Maria Enroth kertoo.

Toinen KTH:ssa tehty tutkimus osoittaa, että verkkolaskut ovat ympäristön kannalta postitse lähetettyjä paperilaskuja parempia.
– Sama koskee esimerkiksi pankkien tiliotteita. Yleisesti voidaan sanoa, että lyhytaikaiseen käyttöön tarkoitetut asiakirjat kannattaa useimmiten lähettää verkon kautta, Maria Enroth sanoo.
Itse hän on tutkinut koulukirjojen käyttöä Norjan peruskouluissa ja tarkastellut, miten niiden lukeminen verkossa eroaa painettujen versioiden lukemisesta. Eräässä ruotsalaisessa tutkimuksessa on myös verrattu kirjojen lukemista lukulevyltä painettujen kirjojen lukemiseen. Tutkimuksen mukaan lukulevy on parempi vaihtoehto, jos siltä luetaan suuri määrä kirjoja ja/tai myös muita tekstejä. Muussa tapauksessa perinteinen painettu kirja pärjää vertailussa aivan hyvin.
– Tutkittaessa sähköisiä medioita on tärkeää ottaa huomioon myös tuotantoa ja jälkituotteiden käsittelyä koskevat tiedot.

Meidän on opittava tunnistamaan paljon resursseja vaativat tekijät ja esimerkiksi sijoitettava suuret palvelinasemat paikkoihin,joissa energiaa on mahdollista tuottaa ympäristön kannalta tehokkaasti. Maria Enrothin mukaan meidän kuluttajien on herättävä ja muutettava käyttäytymistämme:
esimerkiksi elektroniikkatuotteita ei tulisi vaihtaa liian usein tai tulostaa liikaa paperille. Lisäksi meidän pitäisi kysyä kauppiailta energiaa säästäviä tuotteita ja vaihto-osia.
– Tärkeintä on, että tuotteet ja palvelut täyttävät tarpeemme resursseja säästävällä tavalla, Maria Enroth huomauttaa.

KG CO2 AKTIVITEETTIA KOHTI

  • Taskukirja: 0,8 kg
  • Käynti konsertissa: 2,4 kg
  • CD: 4 kg
  • Käynti teatterissa: 9,6 kg
  • Kukkakimppu: 11,9 kg
  • Päivälehden vuositilaus: 12 kg
  • Lento Thaimaahan: 770 kg

Lähteet: mm. Svensk Bokhandel ja Gartner, NHO Grafisks faktaark, nho.no.

LISÄÄ YMPÄRISTÖ ASIOISTA

YHTEYSTIEDOT